Kattava koululounas ja välkyt välipalat -hanke pureutuu kouluruokailun kehittämiseen, kertoo projektitutkija Henna Jalkanen Itä-Suomen yliopistosta. Tietoa tuotetaan koulupäivän uudistamisprosessin ja kouluruuan kehittämisohjelman tueksi. Osa koulussa tarjottavasta ruuasta voisi muodostua välipalasta, joka kattaisi tietyn osan lapsen päivittäisestä ravinnontarpeesta.
Alakoululaiset osallistuvat koululounaalle
Tutkitusti alakoululaiset osallistuvat kouluruokailuun lähes 90-prosenttisesti. He syövät lounaan, mutta eivät välttämättä kaikkia aterianosia, joihin kuuluvat pääruuan lisäksi salaatti ja öljykastike, leipä ja levite sekä maito, piimä tai kasvijuoma. Yläkoululaiset jättävät kouluaterian useammin väliin ja korvaavat sen itse hankkimillaan välipaloilla. Jalkanen kertoo, että tytöt tuovat välipalaa useammin kotoa; tavallisesti välipalapatukoita, hedelmiä tai smoothieta. Pojat turvautuvat enemmän kaupan tarjontaan. Ostokset eivät läheskään aina vastaa terveellistä välipalaa, sillä usein päädytään karkkeihin.
− Jos välipala tarjottaisiin ruokapalvelun kautta, sen laatu olisi suunniteltu ja siten parempi, toteaa Jalkanen. Nykyäänkin koululaisille kyllä tarjotaan joissakin kunnissa välipala, jos koulupäivä kestää pitempään kuin 3 tuntia lounaan jälkeen. Käytännöt eivät kuitenkaan ole yhtenäisiä kuntien välillä, tarjottavat vaihtelevat monipuolisesta välipalasta näkkäriin ja levitteeseen maidon tai veden kanssa.
Ruokailu koulupäivän aikana turvaa lapsen hyvinvointia ja terveyttä, ja ravittuna lapsi pystyy keskittymään opiskeluun. Kouluaterian tulisi kattaa kolmasosa lapsen päivittäisestä energian tarpeesta. Aterian ravitsemuksellinen laatu noudattaa kouluruokailusuositusta, joka perustuu kansallisiin ravitsemussuosituksiin. Tämä luo terveyden tasa-arvoa koko maahan.
Todellisuus ei vastaa suositusta
Kouluruokailun ravitsemuksellinen tavoite ei nykyään täyty, energiaa ja ravintoaineita saadaan suosituksia vähemmän. Asiaa voisi auttaa, kun ruokailu jakautuisi lounaaseen ja välipalaan. Vain vatsaan päätynyt ruoka ravitsee; jos kouluateria jää kokonaan tai osittain syömättä, lapsen ja nuoren ravinnontarve ei tule tyydytetyksi. Suomalaislasten kokonaisruokavaliossa on tällä hetkellä haasteita; kasviksia ja pehmeää rasvaa saadaan liian vähän, kovaa rasvaa ja sokeria puolestaan liikaa.
Hanke selvittää, millaisia välipalat ovat tällä hetkellä ja mitä resursseja tarvitaan päivittäiseen välipalojen tarjoamiseen. Tällä hetkellä koulujakelujärjestelmätuen käyttö on kasvisten ja hedelmien osalta vähäistä.
− Tuen avulla voisi lisätä nimenomaan kasvisten osuutta välipalalla, Jalkanen selittää.
Uusia ideoita käytäntöön
Hankkeessa kerätään esimerkkejä hyvistä käytännöistä sekä kehitetään uusia välipalaideoita ja tarjoamistapoja. Jalkanen huomauttaa, että kouluruokailun kustannuksia miettiessä kannattaa huomioida myös todennäköiset tulevaisuuden säästöt, joita saadaan lasten ruokavalion kohentuessa. Pitkällä aikavälillä terveellinen ruoka edistää lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia. Hankkeen kokoama tieto jaetaan eteenpäin kunnille, kun sen loppuraportti valmistuu keväällä 2021.
Kattava koululounas ja välkyt välipalat -hanke
toteuttajat Itä-Suomen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ammattikeittiöosaajat ry, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu
rahoitus Valtioneuvoston kanslian VN TEAS -rahoitus.
Lisätietoa
Tanja Tilles-Tirkkonen, konsortiojohtaja
tanja.tilles-tirkkonen@uef.fi p. 040 727 9791
Henna Jalkanen, projektitutkija
henna.jalkanen@uef.fi p. 040 355 2236
Kirjoittaja Soili Soisalo
tiedottaja, Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry