Kotona tapahtuva ruokakasvatus muodostaa suuren osan lapsen saamasta ruokakasvatuksesta. Päiväkodit ja koulut toki tekevät osansa, harrastuksissa ja terveydenhuollossa vaikutetaan asiaan myös. Koti on monelle lapselle kuitenkin se keskeisin – siellä ruokaillaan useamman kerran päivässä, ruoka on läsnä arjessa ja juhlassa, ja ruokaan liittyviä työvaiheita yhdistyy kodin arkeen runsaasti. Ruokaa ostetaan, kasvatetaan itse, valmistetaan, suunnitellaan, leivotaan, nautitaan, siivotaan jäljet ja kaiken tämän ohessa ruuasta myös puhutaan.

Ruokakasvatus kotona jää monesti piiloon. Näkyväksi asia muuttuu usein, jos syömiseen tai ruokailutilanteisiin liittyy haasteita. Lapsi kiukkuilee ruokapöydässä, ei suostu maistamaan, haluaa syödä vain karkkia tai pelkkää makaronia – tuttuja ja turhauttavia tilanteita monelle. Tältä sivulta löydät ajatuksia siihen, kuinka lisätä ruokailoa kotona ja ratkoa ehkä hankaliksi koettuja tilanteita.


Syödään yhdessä 

Kiireisen arjen keskellä rauhallinen ruokahetki voi tuntua kaukaiselta haaveelta. Kiire päiväkotiin, harrastuksiin, töihin, kauppaan. Vai voidaanko arki sittenkin järjestää niin, että useimpiin päiviin mahtuu edes yksi koko perheen yhteinen ateria, vaikka iltapala? Jos koko perhettä ei saada koolle, kokoonnutaan syömään edes jollain porukalla. Aikuisen esimerkki ja seura ovat lapselle tärkeitä. Yhtälailla lapsi voi ruokailla yhdessä kummien tai mummien kanssa.

Yhdessä syöminen edistää tutkitusti koko perheen terveyttä. Yhteisiä ruokailuja kannattaa siis vaalia aina kun mahdollista. Aikuinen on läsnä lapselle ja lapsella on turvallinen olo syödä. Kun televisio sammutetaan ja laitteet otetaan pois pöydästä syömisen ajaksi, voidaan aidosti kuunnella toista ja jakaa päivän kuulumisia.


Lapset mukaan kokkailemaan

Lasten osallistaminen ruokapuuhiin on arvokasta. Lapsi oppii itse tehdessä parhaiten, pääsee tutustumaan erilaisiin ruokiin ja raaka-aineisiin, innostuu ruuasta, saa viettää yhteistä aikaa aikuisen kanssa, saa kokea onnistumisen kokemuksia. Toisaalta ymmärrämme, että ruokapuuhat voivat tuntua aikuisen mielestä paitsi antoisilta, myös raskailta, hitailta, työläiltä, jopa vaarallisilta. Kannustamme Ruokakasvatusyhdistys Ruukussa ottamaan lapset mukaan mahdollisimman pienestä pitäen. Viimeistään pitkällä aikavälillä toiminta tuottaa hedelmää, ja lyhyelläkin aikavälillä saavutetaan usein lukuisia (tahmaisia ja taikinaroiskeisia) hymyjä. Yksi tapa aloittaa on esimerkiksi harjoitella salaattikasvisten huuhtelua vesikulhossa. Siinä pärjää jo yksivuotias. Lisää vinkkejä löydät seuraavista artikkeleista.


Miten teillä puhutaan ruuasta? 

Kodin ruokapuheella voi olla suuri myönteinen (ja valitettavasti myös kielteinen) vaikutus lapsen ruokasuhteelle. Lapset ottavat herkästi mallia siitä, miten aikuinen arkisissa tilanteissa toimii ja puhuu ruuasta ja kehoista. Koskaan ei ole liian myöhäistä edistää kodin ruokarauhaa. 

Kotiin voi levittää iloista ruokapuhetta suhtautumalla ruokiin avoimen uteliaasti ja joustavasti. ”Onpa tämä ruoka hapan! Tämä ruoka näyttää kiinnostavalta, otan sitä vähän lautaselle tutkittavaksi.” Kun aikuinen maistaa rohkeasti uutta ruokaa, nauttii jälkiruuan ilman että kauhistelee sokerimäärää ääneen tai jopa kehuu omaa peilikuvaansa lapsen kuullen, se jakaa lapselle tärkeää positiivisen ruoka- ja kehosuhteen mallia. 

Muistathan, että myös sillä on valtavasti väliä, miten kotona puhutaan päiväkoti- ja kouluruuasta. Kysele, kuuntele ja kannusta – osoita kiinnostusta ja arvostusta tarjottua ruokaa kohtaan.

Tutustu myös: Neuvokas perhe – 6 vinkkiä miten tukea lapsen kehotyytyväisyyttä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)


Perheessä on valikoiva syöjä – mikä avuksi? 

Lapsi syö sitä, mistä pitää. Lapsi pitää usein siitä, mikä on tuttua. Tutuksi tulee se, mitä on usein tarjolla. Lapset ovat yksilöllisiä maistajia, ja siksi uusiin ruokiin tutustuminen vaatii malttia aikuiselta. Ruokiin kannattaa tutustua rauhassa ja ottaa käyttöön ensin muut aistit kuin makuaisti. Aluksi voi silmillä ja käsillä tutkailla, nenällä nuuhkaista. Toisena päivänä ruoka voi käydä suussa, ja muutaman kerran jälkeen päätyä vatsaan saakka.  

Lue Ruukun toiminnanjohtaja Siljan blogikirjoitus Kuluttajaliiton sivuilta: Rippeet lautasella kertovat siitä, että yritetty on (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Tutustu myös: Neuvokas perhe – 10 vinkkiä lapsen nirsoiluun (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)


Tutustu myös:

RuokaTutkan podcastKattilallinen faktaa lasten ruokailusta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Juontaja Hanna Kinnunen ja vierailevat asiantuntijat tutkailevat ruokaa ja syömistä lapsiperheen näkökulmasta RuokaTutkan podcasteissa. Miten saada lapset syömään kasviksia? Mitä koulussa oikein syödään? Miksi ruoka puhututtaa? Maitomyytit?


Lue lisää: