Tutkimuksia ruokakasvatuksesta

Suomalaisessa tutkimuksessa (2018) varhaiskasvatuksen aistilähtöisellä Sapere-ruokakasvatuksella oli positiivinen yhteys lasten halukkuuteen valita kasviksia, marjoja ja hedelmiä.

• Kähkönen ym. Sensory-based food education in early childhood education and care, willingness to choose and eat fruit and vegetables, and the moderating role of maternal education and food neophobia. Public Health Nutrition 2018;21(13):2443–2453.

Iso-Britanniassa tehdyissä tutkimuksissa (2015–2020) varhaiskasvatuksessa ja esikoulussa aistilähtöiset ruokakasvatuksen menetelmät ovat osoittaneet hyviä tuloksia. Aistilähtöiset leikkituokiot oikeilla kasviksilla ja hedelmillä lisäsivät lasten halukkuutta maistaa tuoreita ja kypsennettyjä kasviksia ja vähensivät valikoivaa syömistä.

• Garcia ym. A nursery-based cooking skills programme with parents and children reduced food fussiness and increased willingness to try vegetables: A quasi-experimental study. Nutrients 2020;12(9):1–13.
• Nekitsing ym. Increasing Intake of an Unfamiliar Vegetable in Preschool Children Through Learning Using Storybooks and Sensory Play: A Cluster Randomized Trial. J Acad Nutr Diet 2019;119(12):2014–2027.
• Coulthard ym. Play with your food! Sensory play is associated with tasting of fruits and vegetables in preschool children. Appetite 2017;113:84–90.
• Dazeley P ym. Exposure to foods’ non-taste sensory properties. A nursery intervention to increase children’s willingness to try fruit and vegetables. Appetite 2015;84:1-6.

Yhdysvalloissa (2019) järjestettiin perheille ruokakasvatuksen tuokioita, joissa muun muassa valmistettiin ruokaa kaikkia aisteja aktivoiden. Interventiot lisäsivät lasten kasvisten ja hedelmien syöntiä kotona.

• Whiteside-Mansell ym. Evaluation of Together We Inspire Smart Eating: preschool fruit and vegetable consumption. Health Educ Res 2019;34(1):62–71.
• Whiteside-Mansell ym. Together, We Inspire Smart Eating (WISE): An Examination of Implementation of a WISE Curriculum for Obesity Prevention in Children 3 to 7 Years. Global pediatric health; Glob Pediatr Health 2019;6:1–8.

Suomessa tehdyssä tutkimuksessa (2015) aistilähtöinen ruokakasvatus tehosi jo muutamassa viikossa. 3–6-vuotiaat lapset jaettiin kahteen ryhmään, joista toiset saivat päiväkodissa aistilähtöistä ruokakasvatusta kerran viikossa noin kuukauden ajan. Tuokiot keskittyivät vihanneksiin ja marjoihin. Lasten halu syödä kasviksia lisääntyi verrattuna kontrolliryhmään, joka ei saanut ruokakasvatusta.

• Hoppu ym. Impact of sensory-based food education in kindergarten on willingness to eat vegetables and berries. Food Nutr Res 2015;59:28795.

Helsingin alakoulujen seurantatutkimuksessa Makukoulu-oppitunneille osallistuminen lisäsi oppilaiden kykyä nimetä makuja ja tuoksuja sekä taitoa kuvailla ruokia. Uusien ruokien maistelu lisääntyi ja ruokaneofobisen oireet vähenivät. Intervention vaikutukset näkyivät 2-luokkalaisilla voimakkaammin kuin 5-luokkalaisilla.

• Mustonen ym. Effect of sensory education on school children’s food perception: A 2-year follow-up study. Food Quality and Preference 2009;20(3):230–240.
• Mustonen ym. Sensory education decreases food neophobia score and encourages trying unfamiliar foods in 8–12-year-old children. Food Quality and Preference 2010;21(4):353– 360.

Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa (2010) makukoulu-työpajat päiväkodissa lisäsivät 3–6-vuotiaiden lasten kykyä tunnistaa ja sanoittaa makuja. Kun lapset tunnistivat vieraasta ruuasta tuttuja makuja, auttoi se hyväksymään uuden ruuan pikku hiljaa.

• Sansolios ym. Increasing fruit and vegetable consumption among kindergarten children: Developing taste awareness using the Sapere method. 2010.

Islannissa (2021–2022) aistilähtöistä ruokakasvatusta kohdennettiin 8–12-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Mukana oli lapsia, joilla oli hermoston kehityksellisiä häiriöitä. Seitsemän viikon interventio vähensi lasten valikoivaa syömistä ja ongelmakäyttäytymistä kuten vaikeutta keskittyä ruokailutilanteessa. Tulokset olivat nähtävissä vielä 6 kk seurannan jälkeen eivätkä eronneet riippumatta, oliko lapsella nepsy-piirteitä vai ei. Aistilähtöinen ruokakasvatus on toimivaa myös nepsy-piirteisillä lapsilla, joiden ruokailu on tyypillisesti vielä rajoittuneempaa kuin muilla lapsilla.

• Thorsteinsdottir ym. Taste education – a food based intervention in a school setting, focusing on children with and without neurodevelopmental disorders and their families. A randomized controller trial. Appetite 2021;167:105623.
• Thorsteinsdottir ym. Changes in eating behaviors following taste education interventions: focusing on children with and without neurodevelopmental disorders and their families: a randomized controlled trial. Nutrients 2022;14(19):4000.

Ranskassa tehdyssä tutkimuksessa (2008) makukoulu-tunneille osallistuminen (12 oppituntia) vähensi 8–10-vuotiaiden lasten ruokaneofobista käyttäytymistä ja lisäsi halua maistaa uusia ruokia verrattuna kontrolliryhmään. Eroja ei havaittu enää 10 kk jälkeen interventiosta, mikä viittaa siihen, että aistilähtöisen ruokakasvatuksen täytyy olla jatkuvaa toimiakseen pitkällä aikavälillä.

• Reverdy ym. Effect of sensory education on willingness to taste novel food in children. Appetite 2008;51(1):156-65.

Tanskassa tehdyssä tutkimuksessa (2017) makukoulutunnit eivät sellaisinaan olleet riittäviä lisäämään 6- ja 7-luokkalaisten halukkuuteen maistella kasviksia. Ruokakasvatuksen toimenpiteiden täytyy olla tehokkaampia, jotta niillä on vaikutusta lasten kasvisten syöntiin.

• Battjes-Fries ym. Effectiveness of Taste Lessons with and without additional experiential learning activities on children’s willingness to taste vegetables. Appetite 2017;109:201–208.

.

Norjassa (2021) varhaiskasvatuksen henkilöstö koki Sapere-menetelmän positiiviseksi, yllättäväksi ja oivalluksia tuottavaksi.

• Helland ym. Wow! They really like celeriac! Kindergarten teachers’ experiences of an intervention to increase 1-year-olds’ acceptance of vegetables. Appetite. 2021;116:105581.

Itävallassa tehdyssä tutkimuksessa (2021) varhaiskasvatuksen opettajat suhtautuivat myönteisesti ja kiinnostuneesti koulutuksiin aistilähtöisestä ruokakasvatuksesta sekä valmiisiin ruokakasvatuksen materiaaleihin.

• Konrad M ym. Development of a nutritional sensory toolkit for kindergarten teachers. International journal of early years education. 2021;29(3):314–328.

Kaisa Kähkösen väitöskirjassa (2022) ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa oli yhteydessä lasten kasvisten, hedelmien ja marjojen syöntiin. Havainto vahvistaa sosioekologisen mallin mukaista näkemystä: perhe ja kunta ovat keskeiset toimijat, jotka vaikuttavat lapsen ruokamieltymysten kehittymiseen.

Väitöskirjassa esitettiin, että varhaiskasvatuksessa toteutettu Sapere-ruokakasvatus on mahdollinen työväline lasten välisten sosioekonomisten erojen tasaamiseen ruokakasvatuksessa ja kasvisten syömään oppimisessa.

• Kähkönen K. Varhaisen ruokakasvatuksen yhteys kasvisten, marjojen ja hedelmien syömään oppimiseen ja kulutukseen. Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Lääketieteen laitos. Terveystieteiden tiedekunta. Itä-Suomen yliopisto, Kuopio. 2022.

Suomalaisessa DAGIS-tutkimuksessa (2014–2024) varhaiskasvatuksen henkilöstön positiivinen mielipide päiväkotiruoasta oli yhteydessä lasten runsaampaan kasvisten syöntiin. Kannustaminen kasvisten syöntiin oli yhteydessä runsaampaan kuidun saantiin.

Suurempi kirjallisten ohjeiden määrä oli yhteydessä lasten suurempaan kasvisten kulutukseen ja kuidun saantiin. Myös johtajan kokemat yhteistyöhaasteet ruokapalvelun kanssa olivat yhteydessä lasten ruuankäyttöön: suuri määrä haasteita oli yhteydessä siihen, että lapset söivät epätodennäköisemmin hedelmiä, mutta saivat enemmän kuitua.

• Lehto, R. Preschool and children’s dietary intake ­-the role of preschool mealtime environment in children’s dietary intake at preschool. Helsingin yliopisto 2020.
• Lehto R ym. Fruit, Vegetable, and Fibre Intake among Finnish Preschoolers in Relation to Preschool-Level Facilitators and Barriers to Healthy Nutrition. Nutrients 2019;11(7):1458.

Päiväkodissa syöty ruoka muodostaa ison osan alle kouluikäisten lasten ruokavaliosta. Suomalaisessa DAGIS-tutkimuksessa (2014–2024) havaittiin, että lapset saivat päiväkotiruuista merkittävän osan ruokavalionsa kuidusta, monityydyttyneistä rasvahapoista, D-vitamiinista ja E-vitamiinista. Lisätyn sokerin saanti päiväkotiruuasta oli vähäistä. Sen sijaan suolaa päiväkotiruuasta saatiin turhan paljon ja hedelmiä olisi voinut olla tarjolla enemmän.

• Korkalo L. ym. The Contribution of Preschool Meals to the Diet of Finnish Preschoolers. Nutrients 2019;11:1531.
• Lehto R ym. Early educators’ practices and opinions in relation to pre-schoolers’ dietary intake at preschool – case Finland. Public Health Nutrition 2019;22(9):1567–1575.

Suomalainen Maistuva koulu -toimintamalli soveltuu tutkitusti alakouluun. Interventioon osallistuneissa kouluissa oppilaat söivät koululounasta monipuolisemmin ja osallistuivat vahvemmin ruokailun suunnitteluun.

Luokanopettajat suhtautuivat myönteisesti ruokakasvatukseen ja tunnistivat sen tärkeäksi osaksi omaa työtään. Maistuva koulu -malli koettiin hyödylliseksi eikä se lisännyt opettajien kokemaa työtaakkaa. Rehtorin ja työkavereiden tuki edistivät ruokakasvatuksen toteutumista, kun taas ajan puute koettiin isoimmaksi esteeksi ruokakasvatukselle.

Maistuva koulu -toimintamallia tutkittiin vuosina 2019–2020 Kuopion, Siilinjärven, Sotkamon, Järvenpään ja Salon kouluissa.

• Laitinen AL ym. Implementation of food education in school environments improves pupils’ eating patterns and social participation in school dining. Public Health Nutrition 2022;25(12):3548–3558.
• Laitinen AL ym. The “Tasty School” Model Is Feasible for Food Education in Primary Schools. Journal of Human Nutrition and Dietetics 2022;36(1):75–85.

Koulussa nautittu lounas kattaa kolmasosan päivän energian ja ravintoaineiden saannista, jos kaikkia aterian osia otetaan. Suomalaisessa tutkimuksessa (2018) havaittiin, että vain 10 % kuudes- ja kahdeksasluokkalaisista söi kouluaterian kaikki osat: pääruuan, salaatin, maidon tai piimän, leivän ja levitteen. Yleisimmin lounaalta puuttui ruokajuoma, salaatti tai leipä.

Koululounaalle osallistuivat joka arkipäivä lähes kaikki 6-luokkalaiset ja 70 % 8-luokkalaisista. Yleisin syy koululounaan väliin jättämiseen oli poissaolon lisäksi se, että oppilas ei pitänyt kouluruoasta.

• Raulio S ym. Kuudes- ja kahdeksasluokkalaisten ruoankäyttö : Koulujakelujärjestelmätuen alkukartoitus. Työpaperi 25/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018.