Uusi kouluvuosi on käynnistynyt ja perheet ovat saaneet totutella arkirytmiin jo toista viikkoa. Syksy tuo tullessaan aikatauluja ja velvoitteita, mutta tuopa se lapsiperheille mukanaan myös yhden arjen pyöritystä helpottavan palasen, nimittäin kouluruokailun. Me suomalaiset olemme saaneet nauttia tästä julkisesta palvelusta vuosikymmeniä. Monelle meistä se on niin olennainen osa arkea, että sen puuttumista on vaikeaa kuvitella.
Kouluruokailun globaali nousu
Ei kouluruokailu muuallakaan maailmassa uusi keksintö ole. Juuri tällä hetkellä se kuitenkin elää jopa renessanssiaan. Monissa maissa, joissa kouluruoka on ilmainen vain osalle lapsista, tähytään kohti laajempaa tarjontaa. Siellä, missä kansallista kouluruokajärjestelmää ei vielä ole, sellaisen mahdollisuutta selvitetään tai järjestelmää käynnistetään. Silti monet jäävät yhä kokonaan ilman koulussa tarjottavaa ateriaa, erityisesti matalan tulotason maissa.
Kouluruokailun globaali nousu kertoo, että sen merkitys ymmärretään aiempaa laajemmin: se ei ole vain ruokaturvan lisäämistä vaan osa koulutusta, kansanterveyttä ja kestävää ruokajärjestelmää. COVID-pandemian aikaiset koulusulut tekivät uudella tavalla näkyväksi koulujen ja kouluruokailun keskeisen roolin lasten ja nuorten hyvän tulevaisuuden tukipilarina. Käytännössä tämä havahtuminen synnytti pandemian jälkimainingeissa yli 110 maan ja 160 kumppaniorganisaation yhteisen kouluruokakoalition (School Meals Coalition), jonka puheenjohtajistoon Suomi kuuluu Ranskan ja Brasilian rinnalla. Koalition tavoitteena on, että kaikille lapsille olisi tarjolla ravitseva kouluruoka vuoteen 2030 mennessä. Osana koalitiota toimii kansainvälinen kouluruokailun tutkimusverkosto, joka tuottaa tutkittua tietoa kouluruokailun vaikutuksista maailmanlaajuisesti.
Tutkimustietoa kouluruokailusta onkin karttunut nopeasti eri puolilta maailmaa. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon laaja mallinnustutkimus1, joka muun muassa arvioi maailmanlaajuisesti millaisia terveys- ja ympäristövaikutuksia voitaisiin saavuttaa, jos ravitseva ja terveellinen kouluruoka olisi saatavilla kaikille maailman perus- ja toisen asteen koululaisille kouluruokakoalition tavoitteen mukaisesti.
Tulosten mukaan aliravitsemus vähenisi neljänneksellä alueilla, joilla se on merkittävä haaste. Noin miljoona kroonista tautitapausta vuosittain voitaisiin ehkäistä pitkällä aikavälillä, kun terveellinen kouluruoka auttaisi lapsia omaksumaan aikuisuuteen saakka kantavia terveyttä edistäviä ruokatottumuksia. Mikäli kouluateriat täyttäisivät terveellisen ja ympäristökestävän ruokavalion laatukriteerit ja ruokahävikkiä vähennettäisiin, kouluaterioiden ympäristövaikutukset puolittuisivat verrattuna tilanteeseen, jossa ne vastaavat maan keskimääräistä ruokavaliota.
Arvioidut vaikutukset ovat toki alueriippuvaisia ja eroavat esimerkiksi matalan ja korkean tulotason maissa. Tuloksiin liittyy monia epävarmuuksia, sillä mallinnukset perustuvat aiemman kirjallisuuden ja aineistojen pohjalta laadittuihin erilaisiin arvioihin ja odotuksiin. Silti tutkimus havainnollistaa hyvin kouluruokailun mahdollisuuksia merkittävänä yhteiskunnallisena työkaluna.
Tutkimusta kouluruokailusta tarvitaan myös Suomessa
Suomessa kouluruokailuun liittyvä tutkimus on verrattain niukkaa, vaikka Suomi tunnetaan kouluruokailun edelläkävijänä. Kansainvälisen kiinnostuksen kasvu tarjoaa sekä kouluruokailun kehittämiselle että tutkimukselle nostetta myös Suomessa. Kotimaista tutkimusta tarvitaan, jotta kouluruokailun hyödyt ja kehittämistarpeet tunnistetaan ja järjestelmää voidaan kehittää paremmaksi huomioiden nimenomaan suomalaisen yhteiskunnan koulutus- ja kouluruokajärjestelmien erityispiirteet.
Tiedämme esimerkiksi, että vaikka kouluruoka on maksuttomasti tarjolla jokaiselle oppilaalle, kaikki eivät osallistu ruokailuun säännöllisesti tai syö ateriaa kouluruokailusuositusten mukaisena kokonaisuutena ja kouluruokailuun osallistuminen eroaa lasten perhetaustan mukaan. Toisaalta emme esimerkiksi tiedä, miten kouluruoan syöminen on yhteydessä lasten oppimiseen suomalaisessa kontekstissa. Siksi tutkimusta tarvitaan muun muassa kouluruokailuun osallistumisesta, ruokailukokemuksista, osallisuudesta ja kouluruokailun laajemmista hyvinvointivaikutuksista.
Kun annamme arjen ruokailuhetkille niiden ansaitseman arvon, vahvistamme samalla lasten hyvinvointia, oppimista ja yhteisöllisyyttä.
Kouluruokailun vaikuttavuus syntyy viime kädessä arjen kohtaamisissa. Opettajat, ruokapalvelujen ammattilaiset, järjestöt, huoltajat ja muut lasten kanssa toimivat aikuiset voivat omalla toiminnallaan vahvistaa myönteistä ruokailukulttuuria ja kannustaa lapsia osallistumaan yhteiseen ruokailuhetkeen. Kun annamme arjen ruokailuhetkille niiden ansaitseman arvon, vahvistamme samalla lasten hyvinvointia, oppimista ja yhteisöllisyyttä. Näin syksyn kynnyksellä haluankin toivottaa kaikille hyvää lukuvuoden alkua ja hyvää ruokahalua!
Kirjoittaja:
Riikka Pajulahti, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
Riikka Pajulahti on Ruukun hallituksen jäsen.
1 Springmann M, Hansoge M, Schultz L et al. The health, environmental, and cost implications of providing healthy and sustainable school meals for every child by 2030: a global modelling study. The Lancet Planetary Health, 2025; 9