Pinaattiletut, ohrapuuro, spagetti bolognese – suosikit pitävät pintansa! Myös kouluruuasta valittaminen on ilmiö, joka syystä tai toisesta pitää pintansa, vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Aikuisen vastuullisin tapa toimia on olla ottamatta kantaa. Kumiperunat eivät usein ole nykypäivää, eikä niiden kauhistelu edistä oman lapsen myönteistä suhtautumista kouluruokaan. Lastaan voi auttaa ohjaamaan palaute suoraan ruokapalvelutoimijan palautekanavalle.

Kouluruoka on kuitenkin lähtökohtaisesti aina monipuolisempi vaihtoehto kuin kaupan paistopisteeltä ja kylmäkaapista noudettu välipala.

Onko joka päivä oltava lempiruokaa? On arvokas taito kyetä syömään myös ruokaa, joka ei ole itselle niin mieluisaa. Jos ruokalistojen suunnittelussa kuunneltaisiin vain lasten ja nuorten mielipidettä, jäisi ravitsevuus ja monipuolisuus todennäköisesti vähäisemmäksi – lapset kun toimivat vahvasti mielihalujensa pohjalta. On aikuisten vastuulla lopulta päättää, minkälaista ruokaa koulussa ja päiväkodissa on tarjolla. On siis myös aikuisten vastuulla tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuus tutustua monenlaisiin ruokiin ja raaka-aineisiin. Päiväkotien ja koulujen ruokahetket ovat tähän mainioita tilaisuuksia!

”Oppilaiden osallistaminen esimerkiksi kouluruokavaikuttajatoiminnan, kyselyiden, makuraatien ja palautteiden kautta tarjoavat mahdollisuuden kertoa mielipiteensä ja vaikuttaa konkreettisesti arjen ruokailuun ja oman kouluravintolan toimintaan. Palautteiden ja kyselyiden avulla tunnistetaan onnistumisia, ratkaistaan kehittämiskohteita ja tehdään parannuksia esimerkiksi ruokalistoihin, palveluun ja ruokailuympäristöön. Näin oppilaiden ääni saadaan kuuluviin konkreettisina tekoina ja jatkuvana kehittämisenä.”

– Kata Martikainen, asiakaspäällikko, Espoo Catering

Proteiinia saa monista eri ruoista. Hyviä proteiinin lähteitä ovat sekä kasviproteiinit, kuten palkokasvit ja erilaiset käyttövalmiit kasviproteiinit, että eläinperäiset tuotteet, kuten kala, siipikarja ja liha. Suomalaisilla ei yleensä ole puutetta proteiinista – päinvastoin, suurin osa saa sitä ruokavaliostaan enemmän kuin tarvitsee.

Proteiinin saannissa tärkeää ei ole pelkästään määrä vaan myös laatu. Eläinperäinen proteiini sisältää monipuolisesti eri aminohappoja. Vastaava lopputulos voidaan saavuttaa myös kasviproteiineilla, kun niitä yhdistellään monipuolisesti. Täysipainoisen aminohappokoostumuksen saa esimerkiksi yhdistämällä palkokasveja ja täysjyväviljaa. Esimerkiksi, jos bolognesekastikkeessa korvataan osa jauhelihasta härkäpapu- tai soijarouheella, ei ruokalajin proteiinipitoisuus muutu käytännössä lainkaan.

Ruokavalio on kokonaisuus, ja kylläisyyteen vaikuttavat monet tekijät, kuten annoskoko ja säännöllinen ateriarytmi. Myös ravintokuitu lisää kylläisyyden tunnetta, ja sitä löytyy runsaasti erityisesti kasvisruoista.

”Koulu- ja päiväkotiruokailun pohjana on ruokailusuositukset, joissa on määritelty lapsen ja nuoren ravitsemukselliset tarpeet myös proteiinin saannin suhteen. Ruokalistat ja ruoat – myös kasvisruoat – suunnitellaan siten, että ne sisältävät riittävän määrän proteiinia, kun lounasannos on lautasmallin mukainen sisältäen täysjyväleipää ja ruokajuomaa. Kouluruoka on suunniteltu täyttämään kolmasosan päivän ravitsemuksellisista tarpeista ja päiväkotiruoka kaksi kolmasosaa, ja ne täydentävät muita päivän aterioita.”

-Tarja Heikkinen, ravitsemusasiantuntija, Palvelukeskus Helsinki

Ultraprosessointi on suomalaisessa ruokaympäristössä harhaanjohtava käsite. Brasiliassa kehitetyn NOVA-luokituksen mukaan monet tutkitusti terveelliset ruoka-aineet, kuten D-vitaminoitu maito ja kasviöljypohjainen margariini, luokiteltaisiin ultraprosessoiduiksi. Terveyden kannalta ratkaisevaa on tuotteen lopullinen ravintosisältö, ei prosessoinnin aste.

Prosessoinnilla tarkoitetaan mm. raaka-aineen pilkkomista, pakastamista, pakkaamista ja kuumentamista. Kouluruuan prosessointi on välttämätöntä turvallisen ruuan varmistamiseksi ja ruokamyrkytysten välttämiseksi. Kouluissa ja päiväkodeissa tarjottavan ruuan tulee olla ravitsevaa ja sen lisäksi kustannustehokasta, erityisruokavaliot huomioivaa sekä mahdollista valmistaa isoissa erissä.

”Kuulemme välillä huolta siitä, että ruokalistalle tuodut uudet kasvisruoat mielletään liian prosessoiduiksi. Samaan aikaan toivotaan tuttuja makkararuokia ja leikkeleitä listoille. Lihaleikkeleiden ja makkaroiden prosessointi koetaan jostain syytä vähemmän haitalliseksi, vaikka niitä ei ravintosisältönsäkään puolesta ole syytä lisätä päiväkotien ja koulujen ruokalistoille – päinvastoin.”

– Emmi Tuovinen, vastuullisuus- ja hankintavastaava, Saimaan Tukipalvelut Oy

Oman koulukeittiön emäntä valmisti lihapullat aamutuimaan oppilaille. Päiväkodilla ylijääneestä aamupuurosta pyöräytettiin sämpylät lounaskeiton kaveriksi. Oppilaat kiikuttivat koululle ämpärilliset lähimetsästä poimittua puolukkaa.

Kaikista perinteistä ja hyvistä käytännöistä ei kannata luopua, jos vain mahdollista. Kun tarkastellaan kouluruokaa laajemmin, on kuitenkin helppo sanoa, että monipuolisuudessa on menty vuosikymmenten aikana suuria harppauksia eteenpäin. Aiemmin tarjottujen puuro- ja keittoruokien rinnalle on tuotu lisukkeeksi tuoreet kasvikset, leivät ja maidot. Pääruokana ei ole enää pelkkää lusikkaruokaa. Uudet tuulet ja maailman maut ovat löytäneet myös kouluruokalistoille.

Nykyisin ruokaa valmistetaan monessa kunnassa aiempaa suuremmassa mittakaavassa. Keskittämällä toimintoja on voitu saada aikaan tarvittavia säästöjä. Mutta edelleen on tärkeää pitää huoli siitä, että kunta varaa riittävän suuren määrärahan ruokailujen järjestämiselle. Ruoka ei ole ilmaista.

”Kun ruuanvalmistus keskitetään tiettyihin valmistuskeittiöihin, helpottaa se käytännön työtä koulujen ja päiväkotien keittiöillä. Lisäksi voidaan varmistua, että ruoka on tasalaatuisempaa ja esimerkiksi ruokien suolapitoisuus pysyy tarkemmin koulu- ja päiväkotiruokasuositusten mukaisena. Samalla turvataan erityisruokavalioiden valmistus.”

– Mirva Röning, palvelupäällikkö, Kaarea Oy