Valikoiva syöminen on yleinen ilmiö varhaislapsuudessa. Tuore pro gradu -tutkielma osoittaa, että valikoiva syöminen kuormittaa vanhempia emotionaalisesti monin tavoin. Tutkielma antaa myös toiveikkaan viestin: oikeanlainen tieto, vertaistuki ja ymmärrys voivat vähentää stressiä ja vahvistaa vanhempien luottamusta omaan toimintaansa.
Tuoreessa pro gradu -tutkielmassa Netta Railo Itä-Suomen yliopistosta selvittää, millaisia tunteita valikoiva syöminen ja Ruokarohkeus-verkkovalmennus herättävät vanhemmissa, sekä millaisia muutoksia tunteissa tapahtuu valmennuksen myötä.
”Kiinnostukseni lasten ravitsemukseen ja ruokakasvatukseen johdattivat minut tekemään yhteistyötä Ruukku ry:n kanssa. Koen merkitykselliseksi, että voin tutkimuksellani tuoda esiin vanhempien näkökulmaa sekä edistää tulevien valmennusten kehittämistä”, Railo kertoo.
Tutkimusta varten Railo haastatteli kymmentä Ruokarohkeus-verkkovalmennukseen osallistunutta vanhempaa. Ruokarohkeus-verkkovalmennus on Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:n kehittämä toimintamalli perheille avuksi valikoivaan syömiseen.
Huoli, syyllisyys ja epävarmuus ovat monille tuttuja
Pro gradu -tutkielman mukaan valikoiva syöminen herättää vanhemmissa erityisesti huolta, epävarmuutta, syyllisyyttä ja epäonnistumisen tunteita. Huoli liittyy usein siihen, syökö lapsi riittävästi, saako hän tarvitsemansa ravintoaineet ja miten tilanne kehittyy tulevaisuudessa.
Moni vanhempi pohtii myös omaa toimintaansa ja kantaa syyllisyyttä lapsen syömishaasteista.
Vanhempien kokemuksissa korostuivat lisäksi ruokailutilanteisiin liittyvä kuormitus, turhautuminen sekä arjen käytännön haasteet. Ruokien suunnittelu, lapsen ruokailun ennakointi kodin ulkopuolella ja toistuvat pettymykset voivat tehdä ruokailusta koko perhettä kuormittavan asian.
Tutkimuksessa nousi esiin myös sosiaalinen ulottuvuus. Vanhemmat kokivat joskus jäävänsä yksin tilanteensa kanssa ja saivat osakseen kommentteja tai kyseenalaistamista esimerkiksi lähipiiriltä tai varhaiskasvatuksesta.
Myönteiset tunnekokemukset auttavat jaksamaan
Vaikka tutkimuksessa korostuivat kuormittavat tunteet, kuva ei ollut yksinomaan synkkä.
Vanhemmat kuvasivat kokevansa myös myötätuntoa lastaan kohtaan, luottamusta siihen, että tilanne helpottaa ajan myötä, sekä onnistumisen kokemuksia silloin, kun lapsi esimerkiksi uskaltaa maistaa uutta ruokaa tai ruokailutilanteet sujuvat tavanomaista paremmin.
Juuri nämä onnistumisen ja luottamuksen kokemukset näyttävät olevan tärkeitä voimavaroja perheille.
Ruokarohkeus-verkkovalmennus toi huojennusta
Vanhemmat kuvasivat Ruokarohkeus-verkkovalmennuksen herättäneen huojennusta, lohtua, toiveikkuutta, iloa ja kokemuksia nähdyksi tulemisesta. Monille oli merkityksellistä kuulla, etteivät he ole tilanteensa kanssa yksin. Vertaistuki sekä valmennuksen sisältämä asiantuntijatieto koettiin tärkeiksi.
Tutkimuksen mukaan verkkovalmennus vahvisti vanhempien kokemusta omasta kyvykkyydestään. Vanhemmat kokivat saavansa varmuutta siihen, miten lapsen syömiseen kannattaa suhtautua ja miten haastavissa tilanteissa voi toimia. Samalla stressi, ärtymys ja turhautuminen vähenivät.
”Olemme todella iloisia, että Ruokarohkeus-verkkovalmennus on tuonut apua haasteisiin, ja onnistunut välittämään ruokailoa ja rentoutta arkeen”, toteaa Henriikka Jussila Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:stä.
Lähde: Netta Railo (2026), Huolesta huojennukseen: Vanhempien tunnekokemuksia lasten valikoivasta syömisestä ja Ruokarohkeus-verkkovalmennuksesta, pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto. Saatavilla: https://erepo.uef.fi/items/510abe39-4436-4542-9384-6ccb22ed5b2b (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Ruokarohkeus-verkkovalmennus: https://ruokakasvatus.fi/ruokarohkeusvalmennus/