Haastattelin opettajia viime lukuvuoden kokemuksista, miten Maistuva koulu soveltuu alakouluun. Kokemukset kuulostavat todella hyviltä koko Maistuva koulun tiimin mielestä. Kuusjoen koulun erityisopettaja Elina Kivelä Salosta kertoo, että hellä koko koulun henkilökunta osallistui ruokakasvatuksen teemojen suunnitteluun jo tammikuussa 2019. Silloin päätettiin hakea mukaan Maistuva koulu -toimintaan, jolle toivottiin pitkää jatkumoa.
Kuusjoen koulu on 120 oppilaan kyläkoulu taajaman tuntumassa. Se korvasi pienemmät kyläkoulut, kun kunta yhdistyi Saloon vuonna 2009. Kivelä kertoo, että uudet tilat ovat osoittautuneet hyvin toimiviksi:
”Meillä on hieno, iso ruokasali, johon kaikki mahtuvat, ja ruoka valmistetaan koulun keittiössä.”
”Tuntui tosi hyvältä idealta panostaa juuri ruokakasvatukseen.”
Kuusjoen opettajat perehtyivät
ruokakasvatukseen osallistumalla ruokakasvatuskoulutukseen ja Maistuvan koulun
ruokakasvatus-webinaareihin syyslukukauden aluksi. Ruokakasvatuksen vuosikellon
ideoita seurattiin ja jokainen opettaja toteutti niitä omaan opetukseensa
soveltaen kuukausittain. Se oli kaikkien mielestä sopiva tahti. Opettajat
pitivät Maistuva koulu -nettisivun ideapankkia hyvänä, sieltä löytyi sopivia
tehtäviä jokaisen tarpeisiin. Lukuvuoden aikana on pidetty
kouluruokailutyöpajoja, tehty mieliruokakysely, tutustuttu ruuan reitteihin,
järjestetty ruokajuhla ja kolmosluokkalaiset ovat saaneet vierailla
Sarka-museossa, joka välittää tietoa, perinnettä ja elämyksiä suomalaisesta
maataloudesta.
”Itse olin paremminkin innovaattori, sillä minulla ei ole omaa luokkaa. Meillä
laitettiin opettajainhuoneeseen Maistuva koulu -ilmoitustaulu ja liitutaulu,
johon kirjataan tapahtumia”, Kivelä toteaa.
Ruokakasvatus kuuluu kaikille
Maistuva koulu esiteltiin lasten vanhemmille heti syyslukukauden alussa vanhempainkokouksessa muiden lukuvuoden hankkeiden ohella. Myös kotikoulutoimikunta, johon kuuluu vanhempien edustajia ja opettajia, piti ideaa hyvänä, ja oppilashuollon yhteistyöryhmä otti sen mukaan omaan toimintaansa.
Yhdessä keittiöpuolen kanssa
mietittiin ruokailutilanteeseen pieniä kohennuksia, joilla saataisiin lisättyä
ruokatauon sujuvuutta. Ruokajonotusta rauhoitti linjaston maitoannostelijan ja
lasien siirtäminen viimeiseksi. Salaatti puolestaan vaihdettiin linjastolla
ensimmäiseksi. Sen sai aikaan menekin kasvua. Kivelä kehuu yhteistyötä keittiön
kanssa:
”Kiva, kun emännällä on sellainen asenne, että aina voi kokeilla.”
Ruokasalissa on hyvä akustiikka ja mahdollisuus musiikin kuunteluun, joten ruokailun yhteydessä päätettiin kokeilla taustamusiikkia. Opettajat valitsivat vuorotellen rauhallista soitettavaa yhtenä päivänä viikossa. Se osoittautui kaikkien mielestä hyväksi ideaksi. Musiikkipäivästä tuli niin suosittu, että oppilaat muistuttivat, jos musiikin kuuntelu meinasi unohtua.
Aamupuurosta tuli hitti
Kevätlukukaudella aloitettiin
aamupuurotarjoilu 3 kertaa viikossa. Se suunniteltiin niin, että kaikilla
oppilailla oli lukujärjestyksen puolesta mahdollisuus osallistua aamiaiseen
ainakin kerran viikossa. Mahdollisuus on osoittautunut suosituksi: paikalle on
saapunut joka kerta 15–40 oppilasta. Joillekin lapsille se on ollut ensimmäinen
aamupala pitkään aikaan. Se herättää ajatuksen, että aamupuuromahdollisuus
voisi olla kouluissa käytössä laajemminkin. Kuusjoella kokeilu oli kaikkien
mielestä menestys.
”Aamupuuro on kiva sosiaalinen hetki. Koulun aikuiset ovat mukana
malliruokailijoina, ja huolehtivat, että kaikki sujuu. Parasta on, että siinä
tulee juteltua muutakin kuin kouluasiaa”, Kivelä kertoo.
Lasten ruokaennakkoluulot vähentyneet
Kivelä arvelee, että ruoka-asioiden
pitämien esillä on vaikuttanut lasten asenteisiin esimerkiksi uusia makuja
kohtaan:
”On tärkeää tietoisesti antaa oppilaille mahdollisuus tutustua ruokaan kaikkien
aistien avulla ja kunnioittaa heidän oikeuttaan määritellä annoskoko itse.”
Lapset ovat saaneet rohkeutta maistelemiseen, kun he ovat voineet tutustua
ruokaan vaikka miten pienen annoksen avulla.
Poikkeuksellisen kevään takia ei päästy toteuttamaan yhtä mainiota ideaa, Kuusjoen koulun keittokirjaa. Siihen oppilaat keräävät perheiden lempireseptejä. Kivelä uskoo, että kustannukset saadaan katettua paikallisten elintarvikeyritysten tuella, ja kirjan valmistelu etenee uuden lukukauden myötä.
Kirjoittaja Soili Soisalo Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry
