Espoon kaupunki oli mukana äskettäin päättyneessä kolmivuotisessa Tervettä kasvua -hankkeessa. Hankkeen osana Espoossa perustettiin moniammatillinen työryhmä kehittämään ruokakasvatusta ja ruokailun käytänteitä varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Työryhmä osoittautui toimivaksi yhteistyön foorumiksi, kertoo Espoon kaupungin ruokapalvelujohtaja Minna-Leena Ahola, joka toimi ryhmän koollekutsujana.
– Kokosimme saman pöydän ääreen perusopetuksen, lukiokoulutuksen, varhaiskasvatuksen, ravitsemuksen ja ruokapalvelujen asiantuntijoita sekä hyvinvointialueen edustajia. Mukana on myös neuvolan ja kouluterveydenhuollon ammattilaisia, joten näkökulma aiheeseen on todella laaja, Ahola kertoo.
Yhteistyö lisäsi ymmärrystä
Työryhmän ensimmäinen tehtävä oli tutustua jäsenten eri rooleihin ja vastuualueisiin, sekä siihen, miten ruoka, kasvatus ja ylipäätään koulu- tai varhaiskasvatuksen ruokailu liittyy jokaisen omaan työhön. Ymmärrys omasta roolista prosessissa vahvistui. Työn edetessä tarkasteluun otettiin ruokakasvatuksen työkalut, uudet kansalliset ravitsemussuositukset sekä kouluterveyskyselyjen tulokset.
Ryhmä perehtyi myös lasten neuropsykologisiin haasteisiin ja niiden vaikutuksiin ruokailuun. Käsiteltiin myös vakavia syömisen haasteita (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) ja tilanteita, jolloin lapsi saattaa tarvita turvaruokaa turvaamaan riittävän energiansaannin päiväkoti- tai koulupäivän aikana.
– Keskustelimme paljon siitä, miten ruokailu tukee lasten hyvinvointia ja oppimista. Lisäksi käsittelimme erityisruokavalioiden käytänteitä ja niiden sujuvoittamista, Ahola sanoo.
Osa työryhmästä oli mukana myös Espoon kaupungin ja Aalto-yliopiston projektissa, jossa tarkasteltiin lukiolaisten ruokailutottumuksia ja -aktiivisuutta.
Kokeiluja, koulutuksia ja viestintää
Espoossa kokeiltiin myös aamupalan tarjoamista ala- ja yläkoululaisille muutamassa koulussa.
– Kokeilu ei lisännyt yläkoululaisten osallistumista ja aamupalalla kävi lähinnä alakoululaisia. Opimme, että ennen aamun oppitunteja tarjottu aamupala on yläkoululaisille liian aikainen ajankohta, Ahola toteaa.
Lasten huoltajat on myös otettu mukaan koulu- ja varhaiskasvatuksen ruokailun kehittämiseen.
– Kaupungin ruokapalveluyhtiö Espoo Catering järjesti vanhemmille tilaisuuksia, joissa maisteltiin koulu- ja varhaiskasvatuksen ruokaa. Myönteistä palautetta tuli runsaasti, Ahola kertoo.
Ryhmä järjesti myös useita koulutuksia mm. opettajille ja rehtoreille, kouluterveydenhoitajille ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Viestinnän kehittäminen nousi ryhmässä vahvasti esiin. Työryhmän tavoitteena onkin saada ruoka-asioista tiedottaminen säännölliseksi, sekä osaksi kaupungin viestinnän vuosikelloa.
Yhteistyö tiivistää yhteyksiä hyvinvointialueen suuntaan
Hyvinvointialueuudistus on muuttanut työnjakoa kuntien ja alueiden välillä. Yhteistyö on entistäkin tärkeämpää.
– Tämä työryhmä on erinomainen linkki hyvinvointialueen suuntaan. Kun tunnemme toisemme, yhteydenpito on helpompaa. Asiat edistyvät tehokkaammin ja kaikkien työaikaakin säästyy, Ahola toteaa.
Työ jatkuu hankkeen jälkeenkin
Tervettä kasvua -hankkeen päättyminen ei merkitse työryhmän toiminnan loppua.
– Kaikki ryhmän jäsenet haluavat jatkaa ja seuraava kokous on jo sovittu. On ollut ilo huomata, että mukana olevat ovat sitoutuneita ja innokkaita jatkamaan yhteistyötä, Ahola kertoo.
Ryhmällä on työn alla mm. tiedottamista huoltajille koulun ja varhaiskasvatuksen ruokailuasioista, sekä kouluille ohjeistusta turvaruoasta.
Kannustusta muille kunnille
Ahola ehdottomasti rohkaisee muitakin kuntia perustamaan vastaavia työryhmiä.
– Monessa kunnassa tehdään jo yhteistyötä, mutta moniammatillinen työryhmä tuo eri alojen asiantuntijat tiiviimmin yhteen. Kun opetuksen, ravitsemuksen, terveydenhoidon ja ruokapalvelujen edustajat istuvat saman pöydän ääreen, asioita voidaan käsitellä kokonaisvaltaisesti. Yhdessä saadaan enemmän aikaan kuin yksin.