Ultraprosessointi herättää tunteita ja vääriäkin uskomuksia. Ruokakasvatusyhdistys Ruukku laati yhdessä Suomen Sydänliiton ja Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen kanssa asiantuntijakommentin pian eduskunnan käsittelyyn siirtyvän kansalaisaloitteen taustatiedoksi.
Uusi kansalaisaloite (lue aloite kansalaisaloite.fi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)) osoittaa, että kansalaisia kiinnostaa kouluruokailun laatu. Aloitteen ehdotus ultraprosessoitujen ruokien kieltämisestä päiväkodeissa ja kouluissa ei ole vaikuttava eikä suomalaiseen ruokaympäristöön soveltuva keino ruuan ravitsemuslaadun parantamiseksi. Päinvastoin, kielto todennäköisesti vähentäisi kouluruuan syömistä entisestään, kun lasten suosikeista esimerkiksi kalapuikot poistuisivat ruokalistoilta. Ravitsemustilan voitaisiin odottaa heikkenevän, kun välttämättömien pehmeiden rasvojen saanti vähenisi margariinin käytön kieltämisen myötä. Prosessointiin keskittymisen sijaan kansalaisaloitteen tavoitteet lasten terveyden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi saavutettaisiin, jos kouluruoka olisi jokaisessa koulussa suomalaisten ravitsemus-suositusten mukaista. Ravitsemussuositukset perustuvat luotettavimpaan ja ajantasaiseen tutkimusnäyttöön sekä ruokien varsinaiseen ravintosisältöön.
Turha trenditermi ei sovi Suomeen
Ultraprosessoinnin käsite perustuu Brasiliassa kehitettyyn NOVA-luokitukseen ruokien prosessointiasteesta. Teolliset prosessointimenetelmät eivät itsessään tee ruoasta ravitsemuksellisesti huonoa, vaan terveyden kannalta ratkaisevaa on tuotteen lopullinen ravintosisältö.
Esimerkiksi voi on NOVA-luokituksen perusteella vähemmän prosessoitu kuin ultraprosessoiduksi luokiteltava kasviöljypohjainen margariini. Ravitsemukselle rypsiöljypohjainen kasvimargariini on parempi valinta, koska se sisältää ihmiselle välttämättömiä rasvahappoja runsaasti verrattuna voihin. Pelkkä voin käyttö ei varmista lapsien riittävää välttämättömien rasvahappojen saantia, vaan lisää haitallisen tyydyttyneen rasvan saantia. Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa monia ultraprosessoituja ruokia, kuten vähäkuituisia viljatuotteita ja lihajalosteita, suositellaan joka tapauksessa syötäväksi vain satunnaisesti.
Kouluruoka on prosessoitava, jotta se on terveellistä ja turvallista
Prosessoinnilla tarkoitetaan mm. raaka-aineen pilkkomista, pakastamista, pakkaamista ja kuumentamista. Kouluruuan prosessointi on välttämätöntä turvallisen ruuan varmistamiseksi ja ruokamyrkytysten välttämiseksi. Kouluissa ja päiväkodeissa tarjottavan ruuan tulee olla ravitsevaa ja sen lisäksi kustannustehokasta, erityisruokavaliot huomioivaa sekä mahdollista valmistaa isoissa erissä.
Ruuan laadun lisäksi on parannettava ruokailutilannetta
Tarjolla oleva ruoka ei ole ainoa syy, miksi koululaiset eivät syö. Ruokailuun täytyy olla riittävästi aikaa, rauhaa sekä aikuisten ohjausta. Valitettavan monessa koulussa ruokailuaika on liian lyhyt. Jonottamisen jälkeen oppilaat joutuvat hotkimaan ruokansa alle vartissa. Opettajien, ohjaajien ja muiden aikuisten ohjaus ruokailutilanteessa on tärkeää. Hyvää syömistä tukeva ohjaaminen tarkoittaa aikuisten myönteistä puhetta ruuasta ja esimerkin näyttämistä monipuolisesta syömisestä. Myös suunnitelmallisesti toteutettu ruokakasvatus lisää täysipainoisen kouluaterian syömistä, kuten Maistuva koulu -tutkimus osoitti.
Rauhassa syöty, ravitsemussuositusten mukainen koululounas tukee oppilaan keskittymistä koulutyöhön ja terveiden elintapojen muodostumista. Pitkällä aikavälillä tämä näkyy terveempinä kansalaisina.
Tiiviisti
- Lasten ravitsemuksen parantamiseksi tulee varmistaa, että päiväkoti- ja kouluruoka on ravitsemussuositusten mukaista kaikkialla Suomessa.
- Prosessoinnin aste ei yksin kerro ruuan ravitsemuksellisesta laadusta eikä se sovellu myöskään ohjenuoraksi, kun tavoitellaan ravitsevan ruuan tarjoamista lapsille.
- Vaikuttavia keinoja lisätä lasten ravitsevan kouluruuan syömistä ovat mm. riittävän ruokailuajan varmistaminen, ruokailutilanteiden ohjaus ja ruokakasvatuksen huomioiminen.
Allekirjoittajat
Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry
Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry
Suomen Sydänliitto ry
Laajempaa pohdintaa aiheesta Ruukun blogissa: Ultraprosessoidut ruuat – mitä niistä pitäisi ajatella?
Lähteet
- Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja THL. Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-405-5 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
- Monteiro CA, Cannon G, Levy RB, et al. Ultra-processed foods: what they are and how to identify them. Public Health Nutrition 2019, 22(5), 936-941, doi:10.1017/S1368980018003762
- Ruokavirasto 5.3.2026: Ultraprosessoitu ruoka. https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus–ja-ruokasuositukset/usein-kysyttya-ravitsemussuosituksista/ultraprosessoitu-ruoka/
- The Lancet Series on Ultra-Processed Foods and Human Health. Ultra-Processed Foods and Human Health, infographics. The Lancet 2025. https://www.thelancet.com/infographics-do/ultra-processed-food-2025 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
- THL Blogi 20.8.2024: Koululounaan järjestämisessä parannettavaa – kouluruokailusuositus toteutuu harvoin. https://blogi.thl.fi/koululounaan-jarjestamisessa-parannettavaa-kouluruokailusuositus-toteutuu-harvoin/ (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) Viitattu 25.2.2026
- Laitinen AL, Antikainen A, Mikkonen S, Kähkönen K, Talvia S, Varjonen S, Paavola S, Karhunen L, Tilles-Tirkkonen T. Implementation of food education in school environments improves pupils’ eating patterns and social participation in school dining. Public Health Nutrition 2022;1-30. https://doi.org/10.1017/S1368980022002154 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
- Teerijoki, E. Ultraprosessointi puhuttaa taas. Kehittyvä Elintarvike 2025, 4, 20-21.