Tutkimuksia: Valikoiva syöminen

Irlannissa tehdyssä systemaattisessa katsauksessa (2020) havaitaan, että genetiikalla ja muilla lapsen ominaisuuksilla on merkitystä, eikä valikoivuutta voi selittää yksinomaan vanhemmuuden käytännöillä.

• Wolstenholme ym. 2020. Childhood fussy/picky eating behaviours: a systematic review and synthesis of qualitative studies.

Iso-Britanniassa tehdyn katsauksen (2019) mukaan uusien ruokien pelko (ruokaneofobia) on osittain periytyvää.

• Taylor C & Emmet P. Picky eating in children: causes and consequences. Proceedings of the Nutrition Society. 2019;78(2):161-169.

Islantilaistutkimuksessa (2021) valikoivasti syövien vanhempien lapset hyväksyivät vähemmän erilaisia ruokia ja söivät epäterveellisemmin kuin lapset, joiden vanhemmat eivät olleet valikoivia.

• Thorsteinsdottir S. Fussy Eating among Children and Their Parents: Associations in Parent-Child Dyads, in a Sample of Children with and without Neurodevelopmental Disorders. Nutrients. 2021;25;13(7):2196.

Geneettisestä vaihtelusta johtuen osa ihmisistä aistii karvaan eli kitkerän maun voimakkaammin. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa (2006) kitkeryyttä heikommin aistivat 3-5-vuotiaat lapset söivät merkittävästi enemmän vihanneksia kuin kitkeryyttä voimakkaammin aistivat samanikäiset. He myös pitivät kitkeristä kasvisista enemmän.

• Bell ym. Short-term vegetable intake by young children classified by 6-n-propylthoiuracil bitter-taste phenotype. The American journal of clinical nutrition. 2006;84:245–251.

Norjalaisessa kohorttitutkimuksessa (2017) aistiherkillä lapsilla oli suurempi riski valikoivaan syömiseen. Myös vanhempien aistiherkkyys lisäsi riskiä.

• Steinsbekk S ym. Child and parent predictors of picky eating from preschool to school age. The international journal of behavioral nutrition and physical activity. 2017;14:87. 

Norjalaisilla äideillä ja lapsilla tehdyssä tutkimuksessa (2013) havaittiin, että sekä lapsen että äidin temperamentti – lapsen tunneherkkyys ja äidin taipumus kielteisiin tunteisiin – lapsen ollessa 1,5 vuoden ikäinen lisäsivät myöhempää valikoivan syömisen riskiä.

• Hafstad GS ym. Picky eating in preschool children: the predictive role of the child’s temperament and mother’s negative affectivity. Eating behaviors. 2013;14:274–277.

Irlannissa tehdyssä systemaattisessa katsauksessa (2020) havaittiin, että monet vanhemmat eivät ole tietoisia ruokaneofobiasta ja sen yleisyydestä. Tiedon puute voi aiheuttaa huolta, syyllisyyttä ja ei-toivottuja ruokakasvatuksen menetelmiä.

• Wolstenholme ym. 2020. Childhood fussy/picky eating behaviours: a systematic review and synthesis of qualitative studies.

Iso-Britanniassa tehdyn katsauksen (2019) mukaan lapsen valikoivan syömisen ravitsemuksellisena riskinä on raudan ja sinkin vähäinen saanti, mikä liittyy vähäiseen lihan sekä hedelmien ja vihannesten syöntiin. Myös kuidun saanti voi jäädä alhaiseksi, mikä altistaa ummetukselle.

Katsauksen perusteella valikoivan syömisen johdonmukaisesta vaikutuksesta lapsen kasvuun ja kehitykseen on kuitenkin vain vähän näyttöä. Vain pienellä osalla lapsista, joilla valikoiva syöminen jatkuu pitkään, voi olla riski alipainoon, syömishäiriön kehittymiseen tai aikuisuuden valikoivaan syömiseen.

• Taylor C & Emmet P. 2019. Picky eating in children: causes and consequences. Proceedings of the Nutrition Society. 2019;78(2):161-169.

Suomalaistutkimuksessa alakouluikäisten valikoiva syöminen oli yhteydessä suurempaan hammaskarieksen esiintyvyyteen.

• Virkkala VF ym. Associations of diet quality, food consumption, eating frequency and eating behaviour with dental caries experience in Finnish children: a 2-year longitudinal study.

• Uusien ruokien tarjoaminen ilman painostusta
• Säännölliset ruokailuajat
• Lasten osallistaminen ruuanlaittoon
• Vanhempi syö samaa ruokaa kuin lapsi
• Äiti syö terveellisesti

• Wolstenholme ym. 2020. Childhood fussy/picky eating behaviours: a systematic review and synthesis of qualitative studies.
• Taylor C & Emmet P. 2019. Picky eating in children: causes and consequences. Proceedings of the Nutrition Society. 2019;78(2):161-169.

Irlannissa tehdyssä systemaattisessa katsauksessa (2020) havaittiin, että lisääntynyt valikoiva syöminen oli yhteydessä vanhemman autoritaariseen kasvatustyyliin, jossa lapsia painostetaan syömään.

Suomalaisessa poikkileikkaustutkimuksessa (DAGIS) havaittiin, että yhteys vanhemmuustyylin ja 3-6-vuotiaiden lasten kasvisten syöntiin. Havaittiin, että lapset söivät sitä vähemmän kasviksia mitä ylisuojelevampi vanhempi oli (lapsen kehitystasoon nähden liiallinen kontrollointi ja osallistuminen lapsen tekemisiin).

• Wolstenholme ym. 2020. Childhood fussy/picky eating behaviours: a systematic review and synthesis of qualitative studies.
• Rahkola J ym. 2025. Vegetable-Related Parenting Practices, Parenting Style and Preschoolers’ Vegetable Consumption: Cross-Sectional Associations and the Moderating Role of Parenting Style. Maternal & Child Nutrition.

Suomalaisessa poikkileikkaustutkimuksessa (DAGIS) havaittiin, että 3-6-vuotiaat lapset söivät enemmän kasviksia, jos vanhemmat laittoivat aterioilla kasviksia useammin lapsen saataville, ja lapsi sai itse annostella ja päättää, mitä ottaa.

• Rahkola J ym. 2025. Vegetable-Related Parenting Practices, Parenting Style and Preschoolers’ Vegetable Consumption: Cross-Sectional Associations and the Moderating Role of Parenting Style. Maternal & Child Nutrition.