Tutkimuksia: Aistilähtöinen ruokakasvatus (Makukoulu/Sapere)

Suomalaisessa tutkimuksessa (2018) varhaiskasvatuksen aistilähtöisellä Sapere-ruokakasvatuksella oli positiivinen yhteys lasten halukkuuteen valita kasviksia, marjoja ja hedelmiä.

• Kähkönen ym. Sensory-based food education in early childhood education and care, willingness to choose and eat fruit and vegetables, and the moderating role of maternal education and food neophobia. Public Health Nutrition 2018;21(13):2443–2453.

Iso-Britanniassa tehdyissä tutkimuksissa (2015–2020) varhaiskasvatuksessa ja esikoulussa aistilähtöiset ruokakasvatuksen menetelmät ovat osoittaneet hyviä tuloksia. Aistilähtöiset leikkituokiot oikeilla kasviksilla ja hedelmillä lisäsivät lasten halukkuutta maistaa tuoreita ja kypsennettyjä kasviksia ja vähensivät valikoivaa syömistä.

• Garcia ym. A nursery-based cooking skills programme with parents and children reduced food fussiness and increased willingness to try vegetables: A quasi-experimental study. Nutrients 2020;12(9):1–13.
• Nekitsing ym. Increasing Intake of an Unfamiliar Vegetable in Preschool Children Through Learning Using Storybooks and Sensory Play: A Cluster Randomized Trial. J Acad Nutr Diet 2019;119(12):2014–2027.
• Coulthard ym. Play with your food! Sensory play is associated with tasting of fruits and vegetables in preschool children. Appetite 2017;113:84–90.
• Dazeley P ym. Exposure to foods’ non-taste sensory properties. A nursery intervention to increase children’s willingness to try fruit and vegetables. Appetite 2015;84:1-6.

Yhdysvalloissa (2019) järjestettiin perheille ruokakasvatuksen tuokioita, joissa muun muassa valmistettiin ruokaa kaikkia aisteja aktivoiden. Interventiot lisäsivät lasten kasvisten ja hedelmien syöntiä kotona.

• Whiteside-Mansell ym. Evaluation of Together We Inspire Smart Eating: preschool fruit and vegetable consumption. Health Educ Res 2019;34(1):62–71.
• Whiteside-Mansell ym. Together, We Inspire Smart Eating (WISE): An Examination of Implementation of a WISE Curriculum for Obesity Prevention in Children 3 to 7 Years. Global pediatric health; Glob Pediatr Health 2019;6:1–8.

Suomessa tehdyssä tutkimuksessa (2015) aistilähtöinen ruokakasvatus tehosi jo muutamassa viikossa. 3–6-vuotiaat lapset jaettiin kahteen ryhmään, joista toiset saivat päiväkodissa aistilähtöistä ruokakasvatusta kerran viikossa noin kuukauden ajan. Tuokiot keskittyivät vihanneksiin ja marjoihin. Lasten halu syödä kasviksia lisääntyi verrattuna kontrolliryhmään, joka ei saanut ruokakasvatusta.

• Hoppu ym. Impact of sensory-based food education in kindergarten on willingness to eat vegetables and berries. Food Nutr Res 2015;59:28795.

Helsingin alakoulujen seurantatutkimuksessa Makukoulu-oppitunneille osallistuminen lisäsi oppilaiden kykyä nimetä makuja ja tuoksuja sekä taitoa kuvailla ruokia. Uusien ruokien maistelu lisääntyi ja ruokaneofobisen oireet vähenivät. Intervention vaikutukset näkyivät 2-luokkalaisilla voimakkaammin kuin 5-luokkalaisilla.

• Mustonen ym. Effect of sensory education on school children’s food perception: A 2-year follow-up study. Food Quality and Preference 2009;20(3):230–240.
• Mustonen ym. Sensory education decreases food neophobia score and encourages trying unfamiliar foods in 8–12-year-old children. Food Quality and Preference 2010;21(4):353– 360.

Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa (2010) makukoulu-työpajat päiväkodissa lisäsivät 3–6-vuotiaiden lasten kykyä tunnistaa ja sanoittaa makuja. Kun lapset tunnistivat vieraasta ruuasta tuttuja makuja, auttoi se hyväksymään uuden ruuan pikku hiljaa.

• Sansolios ym. Increasing fruit and vegetable consumption among kindergarten children: Developing taste awareness using the Sapere method. 2010.

Islannissa (2021–2022) aistilähtöistä ruokakasvatusta kohdennettiin 8–12-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Mukana oli lapsia, joilla oli hermoston kehityksellisiä häiriöitä. Seitsemän viikon interventio vähensi lasten valikoivaa syömistä ja ongelmakäyttäytymistä kuten vaikeutta keskittyä ruokailutilanteessa. Tulokset olivat nähtävissä vielä 6 kk seurannan jälkeen eivätkä eronneet riippumatta, oliko lapsella nepsy-piirteitä vai ei. Aistilähtöinen ruokakasvatus on toimivaa myös nepsy-piirteisillä lapsilla, joiden ruokailu on tyypillisesti vielä rajoittuneempaa kuin muilla lapsilla.

• Thorsteinsdottir ym. Taste education – a food based intervention in a school setting, focusing on children with and without neurodevelopmental disorders and their families. A randomized controller trial. Appetite 2021;167:105623.
• Thorsteinsdottir ym. Changes in eating behaviors following taste education interventions: focusing on children with and without neurodevelopmental disorders and their families: a randomized controlled trial. Nutrients 2022;14(19):4000.

Ranskassa tehdyssä tutkimuksessa (2008) makukoulu-tunneille osallistuminen (12 oppituntia) vähensi 8–10-vuotiaiden lasten ruokaneofobista käyttäytymistä ja lisäsi halua maistaa uusia ruokia verrattuna kontrolliryhmään. Eroja ei havaittu enää 10 kk jälkeen interventiosta, mikä viittaa siihen, että aistilähtöisen ruokakasvatuksen täytyy olla jatkuvaa toimiakseen pitkällä aikavälillä.

• Reverdy ym. Effect of sensory education on willingness to taste novel food in children. Appetite 2008;51(1):156-65.

Tanskassa tehdyssä tutkimuksessa (2017) makukoulutunnit eivät sellaisinaan olleet riittäviä lisäämään 6- ja 7-luokkalaisten halukkuuteen maistella kasviksia. Ruokakasvatuksen toimenpiteiden täytyy olla tehokkaampia, jotta niillä on vaikutusta lasten kasvisten syöntiin.

• Battjes-Fries ym. Effectiveness of Taste Lessons with and without additional experiential learning activities on children’s willingness to taste vegetables. Appetite 2017;109:201–208.