Tutkimuksia: Lapsiperheiden ruokatottumukset Suomessa

Ravintoainetasolla 2–6-vuotiaiden suomalaislasten ruokavaliossa on liikaa tyydyttynyttä rasvaa ja sakkaroosia sekä liian vähän monityydyttymättömiä rasvahappoja (PUFA) verrattuna Pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin. Useimpien vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti vastasi suosituksia, mutta D-vitamiinin, E-vitamiinin ja raudan saanti jäi alle keskimäärin suositustason. Lasten ruokavalion laatu heikkeni ensimmäisen ikävuoden jälkeen, kun lapset siirtyivät tavalliseen perheruokaan.

• Kyttälä P ym. Food consumption and nutrient intake in Finnish 1-6-year-old children. Public Health Nutr 2010;13:947-56.

1-6-vuotiaat suomalaislapset saavat keskimäärin noin 70 % proteiinistaan eläinperäisistä lähteistä, erityisesti maitotuotteista ja lihasta. Vain 30 % proteiinista saadaan kasviperäisistä lähteistä.

• Korkalo L ym. Lasten sekaruokavaliossa maitotuotteet ovat merkittävä energian ja useiden ravintoaineiden lähde – kasvis- ja vegaaniruokavalioissa on niukasti jodin lähteitä. Suom Lääkäril 2023;78:e36058.

Maitotuotteilla ja punaisella lihalla on edelleen keskeinen rooli lapsiperheiden ruokapöydissä ja palkokasvien tarjoaminen on olematonta. Tutkimuksessa 3-6-vuotiaat lapset söivät punaista lihaa ja joivat maitoa paljon enemmän kuin planetaarisessa ruokavaliossa on tavoitteena. Myös juuresten ja lisätyn sokerin kulutus ylitti planetaarisen ruokavalion suositukset. Sen sijaan suosituksia vähemmän lapset söivät palkokasveja, täysjyväviljoja, vihanneksia, pähkinöitä ja pehmeitä rasvoja. Hedelmien ja kalan kulutus vastaa suositustasoja. Planetaarisen ruokavalion suositukset ovat pitkälti linjassa kansallisten ravitsemussuositusten kanssa: molemmat korostavat kasvisten, täysjyväviljojen, palkokasvien ja pehmeiden rasvojen käyttöä sekä sokerin ja punaisen lihan vähentämistä.

• Bäck S ym. Sustainability analysis of Finnish pre-schoolers’ diet based on targets of the EAT-Lancet reference diet. Eur J Nutr 2021;61:717-28.

Väitöskirjassaan (2022) Kähkönen havaitsi, että kotona lasten kasvisten, marjojen ja hedelmien syömään oppimista tuki parhaiten se, että äiti ja isä näyttivät yhtenäistä, positiivista mallia niiden syömiseen ja mieltymykseen kasviksia kohtaan.

• Kähkönen K. Varhaisen ruokakasvatuksen yhteys kasvisten, marjojen ja hedelmien syömään oppimiseen ja kulutukseen. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto, Kuopio. Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Lääketieteen laitos. 2022.

Suuri kasvisten ja hedelmien saatavuus kotona oli yhteydessä niukempaan päiväkoti-ikäisten lasten naposteluun. Suuri sokeripitoisten elintarvikkeiden saatavuus oli yhteydessä tiheämpään naposteluun. Terveellisin ruokavalio oli niillä lapsilla, joiden kotona oli paljon kasviksia ja hedelmiä ja vain vähän sokeripitoisia elintarvikkeita.

• Vepsäläinen H ym. Dietary patterns and their associations with home food availability among Finnish pre-school children: a cross-sectional study. Public Health Nutrition. 2018 Jan 14:1-11.

Erityisesti lasten kasvisten ja hedelmien syönti sekä epäterveellisten elintarvikkeiden osuus lapsiperheiden ruokaostoksista ovat vahvasti yhteydessä sosiodemografisiin tekijöihin, kuten vanhempien koulutukseen, tuloihin, asuinalueeseen ja perhekokoon. Myös riittävän D-vitamiinin saannin varmistavan ravintolisän käyttö on vähäisempää matalasti koulutetuissa perheissä.

• Skaffari E ym. Perheen tulojen ja koetun toimeentulon yhteys lapsen ruokavalioon. Sosiaalilääk Aikak 2022;59:121-38.
• Lagström H ym. Asuinalueen sosioekonomisen huono-osaisuuden yhteys lapsiperheiden ruokavalion laatuun. Sosiaalilääk Aikak 2022;59:139-52.
• Fogelholm M ym. Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille ja nuorille: tilanne Suomessa ja pelisääntöjä markkinoinnin säätelyyn. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia 2021.
• Kinnunen S. Ravintolisien käyttö 3-6-vuotiailla lapsilla. Pro Gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto 2020.