Tutkimuksia: Koulun ja varhaiskasvatuksen ruokakasvatus ja ruokailu

Suomalainen Maistuva koulu -toimintamalli soveltuu tutkitusti alakouluun. Interventioon osallistuneissa kouluissa oppilaat söivät koululounasta monipuolisemmin ja osallistuivat vahvemmin ruokailun suunnitteluun.

Luokanopettajat suhtautuivat myönteisesti ruokakasvatukseen ja tunnistivat sen tärkeäksi osaksi omaa työtään. Maistuva koulu -malli koettiin hyödylliseksi eikä se lisännyt opettajien kokemaa työtaakkaa. Rehtorin ja työkavereiden tuki edistivät ruokakasvatuksen toteutumista, kun taas ajan puute koettiin isoimmaksi esteeksi ruokakasvatukselle.

Maistuva koulu -toimintamallia tutkittiin vuosina 2019–2020 Kuopion, Siilinjärven, Sotkamon, Järvenpään ja Salon kouluissa.

• Laitinen AL ym. Implementation of food education in school environments improves pupils’ eating patterns and social participation in school dining. Public Health Nutrition 2022;25(12):3548–3558.
• Laitinen AL ym. The “Tasty School” Model Is Feasible for Food Education in Primary Schools. Journal of Human Nutrition and Dietetics 2022;36(1):75–85.

Suomalaisessa väitöskirjatutkimuksessa (2025) luokanopettajat kokivat ruokakasvatuksen toteuttamisen suurimmiksi haasteiksi työsuunnitteluun liittyvät vaikeudet ajan ja resurssien
puutteessa.

Rehtorien ja opetustoimen johtajien mukaan ruokakasvatuksen toteutumisen edellytyksenä on, että ruokakasvatukselle asetetaan selkeät tavoitteet ja varmistetaan niiden näkyvyys opetussuunnitelmassa ja koulujen lukuvuosisuunnittelussa. Näin tavoitteet ohjaavat opettajien pedagogista
työtä sekä resurssien ja ajan käyttöä.

Vahva johtaminen, yhteistyö ja yhteiset toimintatavat kouluyhteisössä ja edelleen kunnassa voisivat mahdollistaa ruokakasvatuksen vaikuttavuuden.

• Laitinen A. Kohti systemaattisesti toteutuvaa ruokakasvatusta : tutkimus ruokakasvatuksen tavoitteista ja toteutukseen vaikuttavista tekijöistä alakoulussa. 2025. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö.

Koulussa nautittu lounas kattaa kolmasosan päivän energian ja ravintoaineiden saannista, jos kaikkia aterian osia otetaan. Suomalaisessa tutkimuksessa (2018) havaittiin, että vain 10 % kuudes- ja kahdeksasluokkalaisista söi kouluaterian kaikki osat: pääruuan, salaatin, maidon tai piimän, leivän ja levitteen. Yleisimmin lounaalta puuttui ruokajuoma, salaatti tai leipä.

Koululounaalle osallistuivat joka arkipäivä lähes kaikki 6-luokkalaiset ja 70 % 8-luokkalaisista. Yleisin syy koululounaan väliin jättämiseen oli poissaolon lisäksi se, että oppilas ei pitänyt kouluruoasta.

• Raulio S ym. Kuudes- ja kahdeksasluokkalaisten ruoankäyttö : Koulujakelujärjestelmätuen alkukartoitus. Työpaperi 25/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018.

Suomalaisessa väitöstutkimuksessa (2025) luokanopettajaopiskelijat kokivat valmiutensa ruokakasvatukseen
perustuvan enemmän henkilökohtaiseen mielenkiintoon ja intuitioon kuin
koulutuksen tarjoamaan ammatilliseen osaamiseen. Opiskelijat toivoivat, että ruokakasvatusta käsitteleviä aiheita integroidaan osaksi
luokanopettajakoulutusta, sillä jo kouluruokailun lakisääteinen ohjaaminen
ja siihen liittyvien haasteiden ratkaiseminen edellyttävät ammatillista osaamista.

• Laitinen A. Kohti systemaattisesti toteutuvaa ruokakasvatusta : tutkimus ruokakasvatuksen tavoitteista ja toteutukseen vaikuttavista tekijöistä alakoulussa. 2025. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö.

Suomalaisessa kyselytutkimuksessa autismikirjon lapsista ja nuorista lähes puolet kokee kouluruokailun jossain määrin hankalaksi. Haasteina ovat erityisesti ruuan maku tai suutuntuman sekä ruokailun meteli. Erityisjärjestelyt vaihtelevat kouluissa paljon. Kouluruokailua helpottavia tekijöistä ovat toivottu ruokailuseura, sopiva ruokailuympäristö, sopiva kouluruoka, itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä ruokailutilanteen ennakointi ja ohjaus.

• Nykänen S. ym. ”Aikuiset sanovat, että ihmiset ovat erilaisia ja ketään ei saa kiusata, mutta ruokailussa kaikkien pitäisi olla samanlaisia” – Autismikirjon lasten ja nuorten kokemuksia kouluruokailutilanteista. NMI Bulletin 2025;2:19–48.

.

Norjassa (2021) varhaiskasvatuksen henkilöstö koki Sapere-menetelmän positiiviseksi, yllättäväksi ja oivalluksia tuottavaksi.

• Helland ym. Wow! They really like celeriac! Kindergarten teachers’ experiences of an intervention to increase 1-year-olds’ acceptance of vegetables. Appetite. 2021;116:105581.

Itävallassa tehdyssä tutkimuksessa (2021) varhaiskasvatuksen opettajat suhtautuivat myönteisesti ja kiinnostuneesti koulutuksiin aistilähtöisestä ruokakasvatuksesta sekä valmiisiin ruokakasvatuksen materiaaleihin.

• Konrad M ym. Development of a nutritional sensory toolkit for kindergarten teachers. International journal of early years education. 2021;29(3):314–328.

Kaisa Kähkösen väitöskirjassa (2022) ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa oli yhteydessä lasten kasvisten, hedelmien ja marjojen syöntiin. Havainto vahvistaa sosioekologisen mallin mukaista näkemystä: perhe ja kunta ovat keskeiset toimijat, jotka vaikuttavat lapsen ruokamieltymysten kehittymiseen. Väitöskirjassa esitettiin, että varhaiskasvatuksessa toteutettu Sapere-ruokakasvatus on mahdollinen työväline lasten välisten sosioekonomisten erojen tasaamiseen ruokakasvatuksessa ja kasvisten syömään oppimisessa.

• Kähkönen K. Varhaisen ruokakasvatuksen yhteys kasvisten, marjojen ja hedelmien syömään oppimiseen ja kulutukseen. Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Lääketieteen laitos. Terveystieteiden tiedekunta. Itä-Suomen yliopisto, Kuopio. 2022.

Suomalaisessa DAGIS-tutkimuksessa (2014–2024) varhaiskasvatuksen henkilöstön positiivinen mielipide päiväkotiruoasta oli yhteydessä lasten runsaampaan kasvisten syöntiin. Kannustaminen kasvisten syöntiin oli yhteydessä runsaampaan kuidun saantiin.

Suurempi kirjallisten ohjeiden määrä oli yhteydessä lasten suurempaan kasvisten kulutukseen ja kuidun saantiin. Myös johtajan kokemat yhteistyöhaasteet ruokapalvelun kanssa olivat yhteydessä lasten ruuankäyttöön: suuri määrä haasteita oli yhteydessä siihen, että lapset söivät epätodennäköisemmin hedelmiä, mutta saivat enemmän kuitua.

• Lehto, R. Preschool and children’s dietary intake ­-the role of preschool mealtime environment in children’s dietary intake at preschool. Helsingin yliopisto 2020.
• Lehto R ym. Fruit, Vegetable, and Fibre Intake among Finnish Preschoolers in Relation to Preschool-Level Facilitators and Barriers to Healthy Nutrition. Nutrients 2019;11(7):1458.

Päiväkodissa syöty ruoka muodostaa ison osan alle kouluikäisten lasten ruokavaliosta. Suomalaisessa DAGIS-tutkimuksessa (2014–2024) havaittiin, että lapset saivat päiväkotiruuista merkittävän osan ruokavalionsa kuidusta, monityydyttyneistä rasvahapoista, D-vitamiinista ja E-vitamiinista. Lisätyn sokerin saanti päiväkotiruuasta oli vähäistä. Sen sijaan suolaa päiväkotiruuasta saatiin turhan paljon ja hedelmiä olisi voinut olla tarjolla enemmän.

• Korkalo L. ym. The Contribution of Preschool Meals to the Diet of Finnish Preschoolers. Nutrients 2019;11:1531.
• Lehto R ym. Early educators’ practices and opinions in relation to pre-schoolers’ dietary intake at preschool – case Finland. Public Health Nutrition 2019;22(9):1567–1575.

Suomalaisessa DIPP-tutkimuksessa (2010) havaittiin, että varhaiskasvatukseen osallistuvien 3-vuotiaiden ruokavalio oli tutkimuksessamme muita samanikäisiä lapsia lähempänä ravitsemussuosituksia.

• Lehtisalo J, Erkkola M, Tapanainen H, ym. Food consumption and nutrient intake in day care and at home in 3-year-old Finnish children. Public Health Nutr 2010;13:957-64.

Suomalaisessa Ruoka-askel-interventiossa (2022) päiväkotien ruokalistoja muokattiin ilmastoystävällisemmiksi kohtuullistamalla punaisen lihan ja maitotuotteiden tarjontaa ja lisäämällä kasviperäisiä ruokia, esimerkiksi palkokasveja. Samalla tehtiin ruokakasvatusta ja uusiin ruokiin tutustumista. Hankkeessa onnistuttiin vähentämään ruokajärjestelmän ilmastovaikutuksia. Uudistetut ruokalistat vastasivat aiempaa paremmin varhaiskasvatuksen ruokailusuositusta. Ruokahävikki ei lisääntynyt.

• Silvennoinen K ym. The impact of adhering to a more plant-based menu on food waste at Finnish early childhood education and care centres. British Food Journal 2025;127(6):2091-2106.
• Ahokas I. Steps towards healthy and sustainable daycare menus. Opinnäytetyö. Helsinki: Helsingin yliopisto 2022.

Ruotsalaisessa tutkimuksessa (2020) alakoulun kouluruokalistaa muutettiin niin, että kasvihuonekaasupäästöt vähenivät noin 40 %. Ruokahävikki, ruoan kulutus ja tyytyväisyys koululounaaseen eivät muuttuneet, mutta kustannukset pienenivät 11 %. Tämä osoittaa, että kouluruoan ekologista kestävyyttä on mahdollista parantaa ilman, että sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä tingitään.

• Eustachio C ym. Sustainable and acceptable school meals through optimization analysis: an intervention study. Nutr J 2020; 19:61.

Keittiöhenkilökunta tarvitsevat lisää tietoa kestävistä ruokavalinnoista sekä koulutusta kasvipohjaisten aterioiden valmistamiseen, jotta muutos kohti kestävämpää kouluruokailua olisi mahdollinen. Oppilaiden hyväksyntää voidaan lisätä huomioimalla paremmin ruoan maku, ulkonäkö, nimeäminen ja se, että uudet ruoat otetaan käyttöön vähitellen. Lisäksi onnistunut muutos edellyttää selkeää johtajuutta sekä koulujen, ruokapalveluiden ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden tiivistä yhteistyötä ja sitoutumista.

• Eustachio C ym. Barriers and facilitators to successful implementation of sustainable school meals: a qualitative study of the OPTIMAT™-intervention. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity volume. 2021;18:89.