Suomalainen kouluruokailu on maailmankuulu innovaatio, joka on lisännyt terveyttä, tasa-arvoa ja oppimisen edellytyksiä jo 75 vuotta. Se ei ole vain menoerä, vaan mahdollisuus tukea lasten ja nuorten hyvinvointia myös pitkällä tähtäimellä, sillä ruokatottumukset muovautuvat lapsuudessa. Tällä hetkellä kouluruokailuun käytetään kunnissa noin prosentti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kuluista (tutkihallintoa.fi). Me allekirjoittaneet vaadimme kuntapäättäjiltä, että kouluruokailuun pitää panostaa seuraavasti:
- Ruokailuun tarvitaan enemmän aikuisia lisäämään tilanteen sosiaalista turvallisuutta sekä vahvistamaan ruokailun kasvatuksellista merkitystä. Opettajien osallistumista ja esimerkkiruokailua tulee tukea ateriaedulla.
- Opetuksen järjestäjän tulee varmistaa, että kouluruokailuun on riittävästi aikaa, vähintään 30 minuuttia kouluruokailusuosituksen mukaisesti.
- Lasten ja nuorten osallistaminen kouluruokailun ja ruokailuympäristön kehittämiseen tulee taata jokaisessa koulussa, esimerkiksi perustamalla koulukohtaiset kouluruokailutyöryhmät ja käsittelemällä kouluruokailua vanhempainilloissa ja opiskeluhuollossa. Kouluruokailuun liittyvistä päätöksistä on tehtävä kunnissa lapsivaikutusten arviointi ja pidettävä teemaa esillä lasten ja nuorten parlamenteissa.
- Kouluruoan tulee olla ravitsemuslaadultaan kouluruokailusuositusten mukaista. Toinen vapaavalintainen kasvispääruoka ja erikseen tarjottavat salaatinosat ja lisäkekasvikset lisäävät kouluruokailun houkuttelevuutta ja parantavat sen ravitsemuslaatua sekä pienentävät ympäristövaikutuksia. Ruoan ravitsemuslaadun varmistamisen työkaluna toimii esimerkiksi Sydänmerkki-aterian kriteerit.
- Hyvinvointikertomuksissa on seurattava ja raportoitava kouluruokailun onnistumista. Ruokailun ja ruokakasvatuksen työväline nykytila.fi auttaa ajantasaisen tiedon keräämisessä.
Perustelut
Kouluruokailu lisää terveyden tasa-arvoa. Osalle lapsista kouluruoka on päivän ainoa täysipainoinen ateria. Sosioekonomisten ryhmien väliset terveyserot ovat Suomessa jyrkemmät kuin monissa muissa länsimaissa (STM 2023). Lasten ja nuorten ruoankäyttöön vaikuttaa mm. vanhempien koulutustausta, työllisyystilanne ja perheen asuinpaikka. Esimerkiksi lasten ja nuorten ylipainon yleisyys vaihtelee asuinpaikan mukaan: maaseutumaisilla alueilla ylipaino on kaupunkialueita yleisempää (Vuorenmaa ym. 2023). Hyvällä ravitsemuksella voidaan vähentää sosioekonomisista syistä johtuvia sairastavuus- ja kuolleisuuseroja. Tämä on nyt entistä tärkeämpää, sillä elintarvikkeiden hintojen nousu uhkaa kasvattaa eriarvoisuutta. Ravitsemuksellisesti laadukas joukkoruokailu on kustannustehokas keino vaikuttaa väestön ravitsemustilaan, ja se tasoittaa myös väestöryhmien välisiä eroja ravitsemuksessa (STM 2023).
Muuttamalla julkisten ruokapalveluiden tarjontaa kasvipainotteisemmaksi voidaan edesauttaa tavoitetta hiilineutraalista Suomesta. Ruoka-askel-tutkimuksen interventiossa havaittiin, että suhteellisen pienillä muutoksilla päiväkotien ja koulujen ruokatarjontaa on mahdollista muuttaa sekä paremmin ravitsemussuosituksia vastaaviksi että ympäristövaikutuksiltaan pienemmiksi (ruoka-askel.fi).
Yhä useampi oppilas jättää kouluruuan usein syömättä: yläkoululaisista jopa joka kolmas (THL kouluterveyskysely). Koululounas jätetään tyypillisesti syömättä, koska ruuasta ei pidetä, tai se on tarjolla liian aikaisin, ruoka-aika on liian lyhyt tai ruokailuhetki on levoton ja meluisa tai koska kaveritkaan eivät syö kouluruokaa. Kaikki kouluruokailuun osallistuvat eivät syö suositusten mukaisesti. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa 3.–6.-luokkalaisista alle 10 prosenttia söi suosituksen mukaisen ateriakokonaisuuden (Laitinen ym. 2022). Kouluruokailu saadaan maistumaan ja oppilaat osallistumaan, jos oppilaat otetaan vahvasti mukaan kouluruokailun kehittämiseen (Tykkyläinen ym. 2022).
Perusopetuslakiin (1998/628, 31 § 2 momentti) on kirjattu, että kouluruokailun on oltava ohjattua. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) määrätään, että opettajat huolehtivat ruokailun yhteydessä annettavasta ohjauksesta ja kasvatuksesta yhdessä koulun muiden aikuisten kanssa. Kouluruokailun pedagogisia tavoitteita ei saavuteta, jos aikuisia ei ole ruokailussa riittävästi läsnä. Opettajien ja koulun muun henkilöstön osallistuminen ruokailuun myös rauhoittaa tilannetta ja lisää ruokailun sosiaalista turvallisuutta. Opettajien osallistuminen ruokailuun on monien oppilaiden toive. Koulun henkilöstön osallistumista ruokailuun sekä ohjauksen ja kasvatuksen onnistumista voidaan tukea laajentamalla ateriaedun käyttöä.
Tilastotietoja
- Opetuksen järjestäjä käyttää keskimäärin 2,92 euroa päivässä oppilasta kohden kouluruokailuun (OPH 2021). Hinta sisältää ruokailun kaikki kustannukset eli raaka-aineiden lisäksi myös palkat, kalustot, laitteet, kuljetukset sekä ruokailun järjestämisen muut kustannukset (pl. kiinteistöihin liittyvät kustannukset).
- Halvimmillaan kouluruokailua järjestetään 1,60 eurolla, kalleimmillaan yli 10 eurolla oppilasta kohden.
- Koulutuksen kokonaiskustannuksista ruokailu on vain alle 6 prosenttia.
Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet
Ammattikeittiöosaajat ry
Compass Group Suomi
Leipätiedotus ry
Maa- ja kotitalousnaisten Keskus
Marttaliitto
Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry
Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry
Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry
Ruokatieto Yhdistys ry
Suomen Sydänliitto ry
Suomen Vanhempainliitto
Valtion ravitsemusneuvottelukunta
.
Työvälineitä kuntiin
Ruokailun ja ruokakasvatuksen nykytila www.nykytila.fi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Kouluruokadiplomi www.kouluruokadiplomi.fi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Sydänmerkki www.sydanmerkki.fi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Maistuva koulu www.maistuvakoulu.fi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
.
Haluatteko allekirjoittaa vetoomuksen? Ota yhteyttä silja@ruokakasvatus.fi
Lähteet
Laitinen AL, Antikainen A, Mikkonen S, Kähkönen K, Talvia S, Varjonen S, Paavola S, Karhunen L, Tilles-Tirkkonen T. Implementation of food education in school environments improves pupils’ eating patterns and social participation in school dining (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Public Health Nutrition 2022;1-30.
Lapsivaikutusten arviointi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
MMM Kouluruokaohjelma (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) 2022 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
OPH 2021 Opetuksen kustannukset kunnissa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
STM. Koko väestön terveys on yhteiskunnan menestystekijä: Ratkaisuja terveyserojen vähentämiseksi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). 2023 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Tutkihallintoa www.tutkihallintoa.fi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Tykkyläinen, R. Kaljonen, M. Kortetmäki, T. Ritola, R., Salminen, J., Lehtinen, M., Saralahti, I. 2022. Kestävän kouluruokailun keittokirja.
Nuorten ratkaisuja ruokapalveluille. Just food hankkeen julkaisuja 5/2022. https://issuu.com/suomenymparistokeskus/docs/just_food_05_2022
THL 2022 Kouluterveyskyselyhttps://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely/kouluterveyskyselyn-tulokset
VRN ja OPH. Syödään ja opitaan yhdessä – kouluruokailusuositus (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), 2017.
Vuorenmaa ym. Lasten ja nuorten ylipaino yleistyy asuinalueen maaseutumaisuuden lisääntyessä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). THL 2023 . (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)