Lapset syövät metsässä tomaatteja kesäisissä vaatteissa.
» » » Ruokakasvatusyhdistys Ruukun eduskuntavaalitavoitteet

Ruokakasvatusyhdistys Ruukun eduskuntavaalitavoitteet

luokassa: Uutiset | 0

Jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla oikeus saada ruokakasvatusta ja elää terveyttä tukevassa ruokaympäristössä.

Lapsia, nuoria ja perheitä on tuettava siirtymisessä kestävään ja terveyttä edistävään ruokavalioon sekä tasapainoisen ruokasuhteen muodostumisessa.

Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:n eduskuntavaalitavoitteet 2023 ovat:

1. Lapsia, nuoria ja perheitä on tuettava siirtymisessä kestävään ja terveyttä edistävään ruokavalioon sekä tasapainoisen ruokasuhteen muodostumisessa

Ruokatottumuksiamme on muutettava, jotta pääsemme tavoitteeseen hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035. Suomalaiset syövät ympäristölle ja terveydelle liikaa lihaa ja niukasti kasviksia¹, mikä näkyy jo päiväkoti-ikäisillä.² Epäterveellinen ravitsemus on kansantautien riskitekijä ja aiheuttaa viidenneksen kuolemista eli enemmän kuin tupakka ja alkoholi yhteensä.³

Varhaiskasvatus ja koulu ovat keskeisiä väyliä ruokakasvattaa, sillä lapsena opitut ruokatottumukset kantavat aikuisuuteen.⁴’⁵ Maksuton päiväkoti- ja kouluruokailu edistävät terveyden tasa-arvoa ja siksi ruuan laatua ei saa heikentää. Päinvastoin ruokailua tulee tukea ruuan hintojen noustessa. EU:n koulujakelujärjestelmää (koulumaito- ja kouluhedelmätukea) on kehitettävä, jotta se tukee lasten ja nuorten
kestäviä ja terveellisiä ruokatottumuksia. Rahoitusta on ohjattava enemmän kouluissa tarjottaville kasviksille, hedelmille ja marjoille. Tällä hetkellä maidolle on jaossa tukea 3,4 milj. euroa, kasviksille vain 1,4 milj. euroa.

Vuonna 2023 julkaistaan uudet pohjoismaiset ja myöhemmin suomalaiset ravitsemussuositukset, joissa kestävyys korostuu. Suositusten viestintään on kohdennettava riittävästi resursseja. Järjestöt ovat osoittaneet ketteryytensä ravitsemusviestinnässä, sillä ne tavoittavat myös kohderyhmiä, joita viranomaistieto ei tavoita.

Toimenpiteet

  • Varhaiskasvatuksen ja koulun ruokailua on kehitettävä lasten ja nuorten näkökulmasta, laadusta tinkimättä.
  • EU koulumaito- ja -hedelmätuen rahoitusta on muutettava kestävämpään suuntaan.
  • Uusien ravitsemussuositusten viestintään on kohdennettava riittävästi resursseja.

2. Lasten ja nuorten ruokaympäristöihin on vaikutettava niin, että ne tukevat tervettä kasvua

Nykypäivän mediaympäristöt ohjaavat varsinkin lasten ja nuorten sekä matalammin koulutettujen ruokavalintoja.⁶ Lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia on rajoitettava. Lisäksi on luotava pelisäännöt sosiaalisen median vaikuttajamainontaan, jonka suorat ja epäsuorat vaikuttamisyritykset kohdentuvat usein lapsiin ja nuoriin

Terveysperusteisella verotuksella tuettaisiin kaikkien mahdollisuutta ravitsemuksellisesti parempiin ruokavalintoihin riipppumatta tuloista tai varallisuudesta. Erityisesti kasvisten, hedelmien ja marjojen verottomuus kannustaisi näiden käytön lisäämiseen. Ruokakasvatusyhdistys Ruukku kannattaa SOSTE ry:n esitystä terveysperusteisen verotuksen mallista.

Toimenpiteet

  • Lapsiin kohdistuvaa epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia on rajattava.
  • Suomeen on saatava terveysperusteinen vero.

3. Rahoitus ruokakasvatusta tukevalle toiminnalle on turvattava

Ruokamurros, -kriisit ja lasten ja nuorten lisääntynyt syömishäiriöoireilu⁷ vaativat koulun ja päiväkodin ammattilaisilta uudenlaista osaamista. Perusopetuksen opetussuunnitelman ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteet sekä perusopetuslaki velvoittavat
toteuttamaan ruokakasvatusta, mutta kirjaukset jättävät paljon vastuuta yksiköille. Henkilöstön pedagogista ruokakasvatusosaamista on tuettava mm. täydennyskoulutuksilla.

Valtakunnallisesti toimivia ja tutkitusti vaikuttavia ruokakasvatuksen toimintamalleja ja seurantatyökaluja (Maistuva koulu, nykytila.fi) ylläpidetään tällä hetkellä hankerahoituksella. Tarvitaan pitkäjänteisempää rahoitusta työn jatkuvuuden turvaamiseksi.

Kolmannen sektorin palvelut ovat tärkeä tuki julkisen sektorin ruokakasvatustyölle. Rahoitus voitaisiin turvata ministeriöiden yhteisrahoituksella. Ruokakasvatuksella voidaan edistää maa- ja metsätalous-, sosiaali- ja terveys-, opetus- ja kulttuuri- ja
ympäristöministeriönkin tavoitteita.

Toimenpiteet

  • Opetus- ja kasvatushenkilöstön pedagogista ruokakasvatusosaamista on tuettava.
  • Kolmannen sektorin ruokakasvatustoimintaan tarvitaan pitkäjänteistä rahoitusta.

Lisätietoja

Silja Varjonen, toiminnanjohtaja
silja@ruokakasvatus.fi
puh. 040 526 8475

Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry lisää kestävää terveyttä ja hyvinvointia vahvistamalla ruokaosaamista ja ruuan arvostusta.

Lähteet

  1. Valsta L. ym. 2018. Ravitsemus Suomessa: FinRavinto 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
  2. Bäck S. ym. 2022. Sustainability analysis of Finnish pre-schoolers’ diet based on targets of the EATLancet reference diet. Eur J Nutr.
  3. Suomi J. ym. 2019. Ruokajärjestelmän kansanterveydellisten vaikutusten kustannukset ja riskinarviointi. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja.
  4. Beckerman J.P. ym. 2017. The Development and Public Health Implications of Food Preferences in Children. Front Nutr.
  5. Ventura A.K. ja Worobey J. 2013. Early influences on the development of food preferences. Curr Biol.
  6. Fogelholm M. ym. 2021. Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille ja nuorille: Tilanne Suomessa ja pelisääntöjä markkinoinnin säätelyyn.
    Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja.
  7. Häkkinen L. ja Raevuori A. 2022. Lasten ja nuorten syömishäiriöt lisääntyneet ja oireilu vaikeutunut korona-aikana. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim