Ravitsemustieteen opiskelija Neea Tuominen selvitti Itä-Suomen yliopistossa tekemässään Pro gradu -tutkielmassa henkilöstön käsityksiä ja kokemuksia ruokakasvatuksen toteuttamisesta varhaiskasvatuksessa.
Alle kouluikäiset lapset viettävät merkittävän osan päivistään varhaiskasvatuksessa. Hoitopäivän rakenteeseen kuuluvat luonnollisena osana ateriat ja yhdessä ruokaileminen. Varhaiskasvatuksen opettajilla, sosionomeilla ja lastenhoitajilla on siten merkittävä rooli ruokakasvatuksen toteuttamisessa.
Varhaiskasvatuksen pedagoginen ruokakasvatus toteutuu monipuolisesti erilaisissa toimintatuokioissa, arjen toiminnassa, ruokailutilanteissa, ruokapuheessa ja siihen myötävaikuttaa myös ruokaympäristö. Ruokakasvatuksessa pedagogisilla toimintatuokioilla tarkoitetaan tavoitteellista ja hyvin tiedostettua ruokakasvatustoimintaa, joka voi olla esimerkiksi ruuan alkuperään tutustumista, ruuan valmistamista yhdessä tai erilaisiin ruokakulttuureihin tutustumista hyödyntäen erilaisia leikkejä, projekteja, lauluja ja tarinoita.
Tutkielmassa havaittiin suurimman osan kasvattajista olevan sitä mieltä, että päiväkodeissa toteutetulla ruokakasvatuksella on mahdollista edistää lasten hyvinvointia. Yhtä mieltä oltiin myös siitä, että varhaiskasvatuksen ruokakasvatusta on tarpeen kehittää edelleen.
Tutkimuksen perusteella varhaiskasvatuksen ruokakasvatuksen keskeisimmiksi nousivat seuraavat kehityskohteet:
- yhteisesti sovitut tavoitteet ja toimintatavat kirjattuna kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan
- ruokakasvatukselle osoitettava suunnittelu- ja toteutusaika sekä
- yhteistyön vahvistaminen ruokapalveluiden sekä kasvatushenkilöstön välillä.