» » » Ruokakasvatusta käsitellään vaihtelevasti kuntien varhaiskasvatussuunnitelmissa

Ruokakasvatusta käsitellään vaihtelevasti kuntien varhaiskasvatussuunnitelmissa

luokassa: Uutiset | 0

Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma ei vielä tarjoa konkreettista apua ruokakasvatukseen kuin vain harvoissa kunnissa, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkielma. Sen perusteella varhaiskasvatussuunnitelmien ruokakasvatussisältöä tulisi kehittää yhteneväisemmäksi ja konkreettisemmaksi. Ruokakasvatuksen eri teemoista kuntien varhaiskasvatussuunnitelmissa käsiteltiin eniten ruokailuun liittyviä asioita. Tarkastelun kohteena olleista kunnista Mäntyharjun varhaiskasvatussuunnitelmassa oli eniten ruokakasvatukseen liittyvää sisältöä.

Varhaiskasvatuksessa toteutettava ruokakasvatus on tärkeä osa kuntien terveyden- ja hyvinvoinninedistämistyötä. Ruokakasvatus tarjoaa kokemuksia ja tietoa kestävistä ja terveellisistä ruokavalinnoista, ruuan ominaisuuksista ja alkuperästä, kehon viesteistä ja kehomyönteisyydestä. Olosuhteista ja ympäristöstä riippumatta ruokailu on olennainen osa lapsen kasvatusta, perushoitoa ja opetusta. Ruokakasvatus on siten myös tärkeä osa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa, arkea ja ruokailutilanteita.

Ravitsemustieteen opiskelija Neea Tuomisen kandidaatin tutkielmassa selvitettiin, miten ruokakasvatus on huomioitu yhteensä 40 kunnan varhaiskasvatussuunnitelmissa. Tarkastelun kohteena oli eri kokoisia kuntia ympäri Suomen ja kaikki Manner-Suomen maakuntien maakuntakeskukset.

Tutkielman tuloksista selviää, että kuntien varhaiskasvatussuunnitelmissa ruokakasvatukseen liittyviä asioita käsitellään vaihtelevasti. Eniten esillä olivat ruokailuun liittyvät asiat ja toiseksi eniten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät näkökulmat. Ruokakasvatuksen teemoista vähiten käsiteltiin ruuanvalmistukseen ja mediaan liittyviä asioita.

Muut tutkielmassa tarkastellut ruokakasvatuksen teemat olivat keho ja aistit, tunteet, arvot ja asenteet, ruuanvalinta, ruuanvalmistus, luonto, ruokajärjestelmän kestävyys ja eettisyys, yhteiskunta ja talous, kulttuuri, ruuantuotanto ja -jakelu sekä yhteisöllisyys. Eniten ruokakasvatukseen liittyviä teemoja oli käsitelty Mäntyharjun ja toiseksi eniten Hämeenlinnan varhaiskasvatussuunnitelmassa.

Tuomisen mukaan varhaiskasvatussuunnitelmista voidaan päätellä, ettei ruokakasvatuksen tärkeyttä osana varhaiskasvatusta ole vielä täysin tunnistettu. Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma ei vielä tarjoa konkreettista apua käytännön ruokakasvatukseen varhaiskasvatuksessa kuin vain harvoissa kunnissa.

– Varhaiskasvatussuunnitelmien ruokakasvatussisältöä tulisikin tulevaisuudessa kehittää yhteneväisemmäksi. Lisäksi jokaisen kunnan varhaiskasvatussuunnitelmassa pitäisi määritellä ruokakasvatukselle konkreettiset tavoitteet ja toteutustavat. Selkeät linjaukset ja esimerkit auttaisivat varhaiskasvatuksen yksiköitä ja henkilöstöä ruokakasvatuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Lisätietoja:

Ravitsemustieteen opiskelija Neea Tuominen, Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, neeat (a) student.uef.fi

Projektitutkija Aija Laitinen, Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, p. 040 417 4194, aija.laitinen (a) uef.fi

Opinnäytetyö:

Neea Tuominen. Ruokakasvatuksen rooli kuntien varhaiskasvatussuunnitelmissa. Kandidaatin tutkielma. Itä-Suomen yliopisto 2022.