Kuntien perusopetuksen opetussuunnitelmissa ruokakasvatus painottuu kouluruokailuun ja yläkoulun kotitalousopetukseen, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tehty kandidaatintutkielma. Ruokakasvatuksen eri teemoista suunnitelmissa käsiteltiin eniten ruokailua. Ruokien ja syömisen henkilökohtaisia ulottuvuuksia ei juuri käsitelty. Tarkastelluista kunnista Asikkalan opetussuunnitelmassa oli eniten ruokakasvatussisältöä.
Alueuudistuksen myötä kuntien vastuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä on korostunut. Perusopetuksessa toteutettavalla ruokakasvatuksella on tässä huomattavat mahdollisuudet, koska koulu tavoittaa kaikki kunnan lapset ja nuoret usean vuoden ajan. Pedagoginen ruokakasvatus on opetusta, kasvatusta ja ohjausta, jolla pyritään lisäämään lasten ja nuorten taitoja ja kokonaisvaltaista ymmärrystä ruokaan liittyvistä ilmiöistä, kuten terveyttä edistävistä ruokavalinnoista, ruuan ominaisuuksista ja alkuperästä, kehon viesteistä ja kehomyönteisyydestä, kulttuurista sekä kestävästä elämäntavasta. Ruokakasvatus on parhaimmillaan läsnä niin kouluruokailussa, koulun kulttuurissa kuin oppitunneillakin.
Ravitsemustieteen opiskelija Janina Valkin kandidaatintutkielmassa selvitettiin, miten ruokakasvatus on huomioitu yhteensä 38 kunnan perusopetuksen opetussuunnitelmissa (OPS) ympäri Suomea.
Ruokakasvatusta käsiteltiin suunnitelmissa yksipuolisesti. Sen teemoista eniten esillä olivat ruokailu sekä terveys ja hyvinvointi, vähiten tunteisiin, kehoon ja aisteihin liittyvät asiat. Muut tutkielmassa tarkastellut teemat olivat kulttuuri, ruokajärjestelmän kestävyys ja eettisyys, ruuantuotanto ja -jakelu, ruuanvalmistus, yhteisöllisyys, yhteiskunta ja talous, ruuanvalinta, media, arvot ja asenteet sekä luonto.
Suunnitelmien perusteella ruokakasvatus painottuu kouluruokailuun ja oppiaineista yläkoulun kotitalouteen. Kotitalous oli ainoa oppiaine, jonka yhteydessä käsiteltiin lähes kaikkia ruokakasvatuksen teemoja. Tarkastelluista kunnista ruokakasvatusta käsiteltiin eniten Asikkalan ja toiseksi eniten Porin OPSissa.
Ruokakasvatuksen tulisi ulottua koulun kulttuuriin ja eri oppiaineisiin
Valkin mukaan ruokakasvatuksen eri teemoja olisi tarpeen käsitellä perusopetuksessa nykyistä laajemmin. – Opetussuunnitelmista voidaan myös päätellä, että ruokakasvatuksen integroiminen eri oppiaineiden sisältöihin ja ruokakasvatuksen opetusjatkumo eivät täysin toteudu perusopetuksessa. Kotitalous ei yksin muodosta opetusjatkumoa kaikille oppilaille, koska sitä ei pääsääntöisesti opeteta alakoulussa ja yläkoulussa se on 7. luokasta eteenpäin vain valinnaisaine. Jotta ruokakasvatus tavoittaisi kaikki oppilaat koko koulupolun ajan, tulisi sen ulottua nykyistä laajemmin rehtorin johtamaan koulun kulttuuriin ja useiden eri oppiaineiden opetukseen niin ylä- kuin alakoulussakin.
Perusopetuksen opetussuunnitelmien ruokakasvatussisältöä tulisi konkretisoida ja yhtenäistää
Ruokakasvatusta käsittelevä opetussuunnitelmien sisältö oli hyvin vaihtelevaa. – Tulevaisuudessa jokaisen kunnan OPSissa voitaisiin määritellä ruokakasvatuksen tavoitteet ja se, miten ruokakasvatusta käytännössä toteutetaan perusopetuksessa. Selkeät linjaukset sekä konkreettiset toimintaehdotukset ja esimerkit valtakunnallisissa opetussuunnitelmien perusteissa voisivat tukea perusopetuksen ruokakasvatuksen pedagogista suunnittelua ja käytännön toteutusta.
Tutkittuun tietoon perustuvia ideoita ja materiaaleja alakoulun ruokakasvatukseen on saatavilla maksutta Maistuva koulu -verkkopalvelusta (www.maistuvakoulu.fi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)).
Lisätietoja:
Ravitsemustieteen opiskelija Janina Valkki, Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, jvalkki (a) student.uef.fi
Projektitutkija Aija Laitinen, Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, aija.laitinen (a) uef.fi
Opinnäytetyö:
Janina Valkki. Ruokakasvatus kuntien perusopetuksen opetussuunnitelmissa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Kandidaatin tutkielma. Itä-Suomen yliopisto 2023.