THL:n julkaisema, Just Food ja Leg4Life -tutkimusten asiantuntijoiden kirjoittama politiikkasuositus (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) vaatii:
1. Uudistuvat kansalliset ravitsemussuositukset otetaan kestävän ruoka- ja ravitsemuspolitiikan perustaksi.
2. Ruokavalioiden muutoksia tuetaan laajalla keinovalikoimalla.
3. Ravitsemusta seurataan kaikissa väestöryhmissä.
Tavoitteena on kestävyyssiirtymä, joka on oikeudenmukainen kaikille väestöryhmille
Suomalaisten ravitsemussuositusten päivitystyö on alkanut. Kansalliset suositukset perustuvat kesäkuussa 2023 julkaistuihin, maailman edistyksellisimmiksi mainittuihin pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) Kaikkien ruoka- ja terveysalan toimijoiden sekä päättäjien tulisi olla kiinnostuneita uusista ravitsemussuosituksista ja pohtia, miten ne otetaan osaksi omaa työtä niin, että edistetään kansanterveyttä ja kestävää kuluttamista.
Ruokakasvatus tärkeä keino
Maltillisistakin muutoksista ruokavalioon on väestötasolla etua kansanterveydelle ja ympäristölle. Terveyden ja ympäristön kannalta suomalaisten tulisi keskimäärin syödä enemmän kalaa ja kasviksia. Muutoksen tueksi politiikkasuosituksen kirjoittajat ehdottavat viittä keinoa, joista ensimmäisenä on ilahduttavasti mainittu ruokakasvatus! Keinot ruokavaliomuutosten tukemiseksi:
- Ruokakasvatuksen vahvistaminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Järjestöjen roolin huomioiminen.
- Joukkoruokailussa on paljon potentiaalia ruokailutottumusten muuttamiseen erityisesti lasten ja nuorten ikäryhmissä. Kuntien ja hyvinvointialueiden tulee turvata riittävät resurssit ruokapalveluiden tuottajille.
- Kauppa ja elintarviketeollisuus rohkeammin mukaan ohjaamaan kuluttajia terveellisiin ja kestäviin ruokavalintoihin. Keinoina mm. tuotesijoittelu, mainonta ja ruuan verkkokaupan tarjoamat mahdollisuudet.
- Päättäjien tulee varmistaa tuki kestävään ja terveelliseen ruokavalioon siirtymiselle mm. verotuksen ja maataloustukien keinoin.
- Myönteistä ruokapuhetta voi edistää jokainen ruoka-alan toimija, myös media. Myönteinen ruokapuhe vähentää vastakkainasettelua ja tukee kestävyyssiirtymää.
Tutkimustietoa suomalaisten ruuankäytöstä tarvitaan
Suomalaisten ruokailutottumuksista tarvitaan jatkuvasti ajankohtaista tietoa, jonka avulla voidaan arvioida myös kestävyssiirtymän toteutumista. Kirjoittajat suosittavatkin, että Suomessa on tehtävä kattavaa väestötason ravitsemusseurantaa. Osa väestöryhmistä jää kokonaan tämänhetkisten ravitsemusseurantatutkimusten ulkopuolelle, esimerkiksi lapset ja nuoret sekä iäkkäät.
Kaikkien väestöryhmien mahdollisuuksia siirtyä terveellisempiin ja kestävämpiin ruokavalioihin on tuettava.
Lue lisää
THL:n tiedote 12.9.2023: https://thl.fi/fi/-/kasvi-ja-kalapainotteiset-ruokavaliot-edistavat-ihmisten-ja-ympariston-terveytta-muutoksia-ruokavalioissa-voidaan-tukea-monilla-keinoilla?redirect=%2Ffi%2F
Lue koko politiikkasuositus: https://www.julkari.fi/handle/10024/147230 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Teksti perustuu politiikkasuositukseen:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023: Ruokavaliot ovat osa terveys- ja ympäristöhaasteiden ratkaisua : uudet ravitsemussuositukset tukevat kestävyyssiirtymää. Kirjoittajat: Kaartinen, Niina; Paalanen, Laura; Bäck, Sari; Kortetmäki, Teea; Lamminen, Marjukka; Maukonen, Mirkka; Männistö, Satu; Sares-Jäske, Laura; Selänniemi, Marjatta; Kaljonen, Minna; Pajari, Anne-Maria. ISBN 978-952-408-141-2