Suomalaiset lapsiperheet toivovat enemmän aikaa ja rauhaa yhdessä syömiselle, osoittaa Ruokakasvatusyhdistys Ruukun teettämä kysely. Vanhemmille haasteita aiheuttavat kiire, työvuorot, lasten valikoiva syöminen ja älylaitteiden läsnäolo.
Suomalaiset lapsiperheet arvostavat yhdessä syömistä, osoittaa Ruokakasvatusyhdistys Ruukun teettämä kysely. Kyselyyn vastanneista vanhemmista 86 % pitää perheen yhdessä syömistä erittäin tai melko tärkeänä. Perheitä tuntuu kuitenkin haastavan ajan ja rauhan löytäminen yhdessä syömiselle. Kyselyyn vastasi 375 alle kouluikäisten lasten vanhempaa eri puolilta Suomea. Kyselyn toteutti Tutkimustoimisto Rian Oy.
Paineet pois – yhdessä voi syödä monella tapaa
Kyselyyn vastanneilla vanhemmilla on yhtenevä ajatus siitä, millainen on ihanteellinen perheen yhteinen ateria: rauhallinen hetki, joka on pyhitetty yhdessä syömiselle, kaikki maistelevat kaikkea, jutellaan ja tunnelma on leppoisa. Arkitodellisuus ei kuitenkaan usein vastaa tätä ihannetta.
”Kyselystämme käy ilmi, että suomalaiset lapsiperheet pitävät yhdessä syömistä tärkeänä. Ruokapöytä on luonteva paikka kohdata, sillä joka päivä pitää syödä. Moni kuitenkin saattaa kokea painetta toteuttaa yhdessä syömisen ideaalia. Tärkeintä olisi, että jokainen perhe löytäisi omanlaisen tavan kohdata ruuan äärellä”, kertoo Ruokakasvatusyhdistys Ruukun toiminnanjohtaja Silja Varjonen.
Miten ratkaista yhdessä syömisen haasteet?
Kyselyn vanhemmista 94 % koki, että yhdessä syömisessä on haasteita vähintään silloin tällöin. Yleisimmät haasteet liittyvät vanhempien työaikatauluihin ja perheen kiireiseen arkeen. Haastavaksi koetaan myös pienten lasten ateriarytmin ja makumieltymysten sovittaminen aikuisten makuun. Myös taloudellinen tilanne voi varjostaa arkea.
”Työvuorot, lasten harrastukset ja arjen kiireet haastavat yhdessä syömistä, mutta ratkaisujakin löytyy. Olisiko mahdollista kokoontua yhteiselle iltapalalle, rauhalliselle aamupalalle viikonloppuisin tai vaihtaa illallisen ja iltapalan järjestystä niin, että kaikki ehtivät yhteisen pöydän ääreen?”, Silja Varjonen pohtii.
Kinkkiset ruudut ruokapöydässä
Kyselyn perusteella lapsiperheet jakautuvat kahteen ryhmään sen suhteen, sallitaanko älylaitteet ruokapöydässä vai ei. Reilulla puolella vastaajista (52 %) ruudut ovat harvoin tai ei ollenkaan läsnä yhdessä syödessä. Viidesosa vanhemmista (20 %) kertoo ruutujen olevan vähintään kerran päivässä läsnä syödessä.
Ruokakasvatusyhdistys Ruukun Silja Varjonen kannustaa vanhempia asettamaan rajat ruuduille. ”Rauhoittaisin pääsääntöisesti ruokapöydän älylaitteilta ja televisiolta, myös vanhemmilta. Silloin on mahdollista kohdata perheenjäsenet ja vaihtaa kuulumiset. Syöminen ruutuja katsellen vaikeuttaa myös oman kylläisyyden tunnistamista. Perheessä voidaan yhdessä sopia, millä aterioilla saa olla televisio päällä tai tabletti pöydässä.”
Yhdessä syömisellä monia hyötyjä
Vaikka haasteita ilmenee, lähes kaikki kyselyyn vastanneet vanhemmat pitävät perheen yhteistä ruokailua tärkeänä. Yhdessä syömisen koetaan lisäävän perheen yhteenkuuluvuuden tunnetta, näyttävän hyvää esimerkkiä lapsille, opettavan pöytätapoja – ja olevan myös hauskaa.
Perheiltä kysyttiin, millaista tukea he itse kaipaisivat yhdessä syömisen lisäämiseen. Vinkkien ja tiedon ohella vastauksissa toivottiin arkeen yhteiskunnallista tukea kuten rahallista tukea tai joustoa työelämään.
”Meillä Suomessa on vähän sellainen kulttuuri, että syödään nyt vain äkkiä, että päästään jatkamaan hommia. Ruokailu voi olla kiireistä vanhemmilla töissä ja valitettavasti myös lapsilla koulussa. Ehkä tätä voisi tietoisesti vähän muuttaa ja rauhoittaa yksi hetki päivässä yhdessä olemiselle”, Silja Varjonen pohtii.
Lisätietoja:
Silja Varjonen
Toiminnanjohtaja, ruokakasvatuksen asiantuntija (ETM)
Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry
silja@ruokakasvatus.fi
040 526 8475
Henriikka Jussila
Ruokakasvatuksen asiantuntija (FM)
Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry
henriikka@ruokakasvatus.fi
045 783 87844
Linkit:
Kampanja yhdessä syömisen puolesta lapsiperheissä: https://ruokakasvatus.fi/syodaan-eka-yhdessa/
Sitaatteja kyselyyn vastanneilta perheiltä:
”Haluaisin että yhdessä syöminen olisi kiva yhteinen hetki. Todellisuudessa lapsia saa huudella pitkään saapumaan pöytään (yleensä peli kesken), he tulevat sinne eri aikaan ja aina jonkun mielestä ruoka on pahaa. Ruokailutilassa liian vähän laskutilaa ja pöydällä liikaa sekalaista tavaraa joka ei liity ruokaan.” Äiti, kolme lasta 0–12 v.
”Ruokailuissa ei mukauduta ja tanssita lasten pillin mukaan. Ruokailu on aikuisjohtoista, mutta ei väkipakollista syömistä. Kaikkea kannustetaan maistelemaan.” Isä, kaksi lasta 5–6 v.
”Taapero on vielä siinä iässä, että on haastavaa saada keskittymään syömiseen, tahtoisi esim. aina katsoa samalla lastenohjelmia. Tämä herättää ristiriitaisia tunteita.” Äiti, yksi lapsi 2-4 v.
”Hassuttelua, höpöttelyä, kaikki pöydän ympärillä, kuulumisia, iloa, naurua, tunteita, vitsejä, kysymyksiä.” Äiti, kaksi lasta 2-12 v.
Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry on valtakunnallinen asiantuntijajärjestö, joka edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, monipuolisia ruokatottumuksia ja tasapainoista ruokasuhdetta. Vahvistamme ammattilaisten ja vanhempien osaamista ruokakasvatuksesta ja nojaamme toiminnassamme valtakunnallisiin ravitsemussuosituksiin sekä varhaiskasvatussuunnitelman ja opetussuunnitelmien perusteisiin.