Ruokakasvatuksen parissa toimivien kannattaa tutustua mielenkiintoiseen Kouluruoka 2030 − Näin ilmastovaikutukset puolitetaan -julkaisuun. Se on Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Teea Kortetmäen yhdessä tutkimusavustaja Taneli Pudaksen ja Muuramen ravitsemuspalvelun Ilja Saralahden kanssa laatima ehdotus, mitä tulevaisuuden kouluruoka voisi olla.
Kouluruokailu kasvattaa
Suomessa on kouluruokailun avulla lisätty lasten terveyden tasa-arvoa ja opetettu kansalaisille monipuolista syömistä. Nyt on aika tarttua ilmastohaasteeseen, sillä ruoka aiheuttaa 25−30 prosenttia ihmisen toiminnan ilmastopäästöistä. Kouluruokailun piiriin kuuluu maassa noin 900 000 oppilasta joka koulupäivä, joten ruokailun ilmastoteoilla on suuri vaikutus.
Koulussa tarjottavalla ruualla on mahdollista vaikuttaa oppilaiden käsityksiin maittavasta ja ravitsevasta ateriasta. Kun koululaiset saavat maistaa esimerkiksi kasvisruokia, ne tulevat tutuiksi ja alkavat maistua. Lisäksi koulun ruokakasvatustoiminnassa voidaan käsitellä ruuan ympäristövaikutuksia, kuten hävikkiä, ja lisätä oppilaiden ymmärrystä asiasta.
− Kestävästä ruuasta ja syömisestä puhuminen yhteisinä asioina on tärkeä osa ympäristö- ja ruokakasvatusta. Yhteistyö ruokapalveluiden kanssa ja esimerkiksi ilmastoviisaiden ruokien arviointi makuraadeissa sopii opetuksen osaksi ja auttaa ruokapalveluita tekemään sekä parempia että hyväksytympiä muutoksia, Kortetmäki toteaa.
Uusia ruokaohjeita ja ilmastoviisaita lisäkkeitä
Kouluruoka 2030 -kokeilu paitsi arvioi kouluruokailun ilmastovaikutukset ja suunnitteli ilmastovaikutusten osalta puolitetun uuden ruokalistan, myös testasi, miten ilmastoviikon järjestäminen kouluissa onnistui ja vaikutti oppilaisiin. Ruokapalvelut osallistuivat ilmastotalkoisiin uudistamalla ruokaohjeita ja vaihtamalla lisäkkeitä ilmastoviisaampiin vaihtoehtoihin, esimerkiksi riisin kotimaiseen ohraan. Ruokatarjonnassa hyödynnettiin myös vähäpäästöistä kasvisruokaa, lihaa korvattiin osittain kasviproteiinilla ja käytettiin kotimaista järvikalaa. Julkaisu sisältää ruokalistaehdotuksen sekä käytännön ohjeita ja testattuja reseptejä.
Keittiöhenkilökunta koki ilmastoviisaan ruuan maukkaaksi ja piti sen valmistamista yllättävän helppona. Kokeilussa todettiin, että kasvisruuan menekkiä voisi lisätä sijoittamalla kasvispääruoka tarjoilulinjastossa lihapääruuan viereen. Lisäksi on tärkeä tiedottaa, että se on kaikkien otettavissa. Saralahti kertoo, että juuri toukokuun alussa alettiin Muuramessa kouluravintoloissa kokeilla kasvisruuan sijoittamista ensimmäiseksi linjastolle, ja nyt seurataan miten se vaikuttaa menekkiin.
Terveyttä ihmiselle ja ympäristölle
Kouluissa järjestetyn ilmastoteemaviikon päästöt laskettiin ja saatiin merkittävä vähennys. 10 000 asukkaan kunnassa, Muuramessa, viikon päästövähennys vastasi noin 30 000 kilometrin autoilua. Kouluruuan ilmastoviisaat muutokset lisäävät myös lasten terveyttä. Punaisen ja prosessoidun lihan käytön vähenemisen myötä vähenee tyydyttyneen rasvan määrä ja puolestaan tyydyttymättömän kasvi- ja kalarasvan määrä lisääntyy. Koululaisten ravitsemus kohenee myös, kun kasviksia ja hedelmiä syödään enemmän ja ruuasta saadaan enemmän tärkeitä ravintoaineita sekä ravintokuitua.
Lisäksi alueiden taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä on mahdollista edistää ilmastotoimien ohella, kun tuetaan samalla alueellista ruuantuotantoa ja yrittäjyyttä. Tästä hyvänä esimerkkinä Kortetmäki mainitsee Muuramessa ruokalistalle vakiintuneet, lähikalasta valmistetut Päijänne-pyörykät.
Koska kasvipainotteiden ruoka sisältää paljon myös edullisia ruoka-aineita, kuten kotimaisia juureksia, palkokasveja ja viljaa, ilmastoviisas kouluruoka ei juuri aiheuta paineita kustannusten kasvuun.
Työ tehtiin vuosina 2019−2020 Ympäristöministeriön avustuksella osana Kokeilun paikka -ilmastokokeiluja. Vuoden 2020 toiminnot toteutettiin yhteistyössä Reilu ruokamurros (Just Food) -tutkimushankkeen kanssa.
Kirjoittaja Soili Soisalo, Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry