Valtioneuvoston kanslia julkaisi huhtikuussa selvityksen suomalaislasten ja nuorten ruokaympäristöstä ja toimenpide-ehdotuksista sen kehittämiseen. Selvityksen toteutti VTT:n ja Itä-Suomen yliopiston poikkitieteellinen tutkimusryhmä hankkeessa: Houkutusten maailmasta lasten terveelliseen ruokaympäristöön – puhtia poikkihallinnollisuudesta (TERRA).
Lasten ruokaympäristö on aikuisten vastuulla
Ruokaympäristö tarkoittaa kaikkia kuluttajan ruokavalintoihin ja ravitsemukseen vaikuttavia olosuhteita ja mahdollisuuksia. Ruokaympäristö vaikuttaa lapsen makumieltymysten ja ruokatottumusten kehittymiseen aivan pienestä pitäen. Jos ruokaympäristö muovaa ruokatottumuksia epäterveelliseen suuntaan, lapsi altistuu heikolle ravitsemustilalle, paino-ongelmille ja myöhemmin elintapasairauksille. Lasten ja nuorten ruokaympäristöön vaikuttavat perheen lisäksi neuvola, varhaiskasvatus, koulu, ruokapalvelutuottajat, elintarviketeollisuus, kauppa, markkinointi, media ja päättäjät.
– Selvityksemme mukaan tietoa ja työvälineitä terveyttä tukevan ruokaympäristön kehittämiseen on tarpeeksi. Ne pitäisi vain saada käyttöön, toteaa vastaava tutkija Eeva Rantala VTT:sta.
Hän luettelee lasten ja nuorten
ruokaympäristön vahvuuksia: neuvola ja kouluterveydenhuolto sekä
varhaiskasvatus ja koulu tukevat vanhempia kasvatustehtävässä ja pävittäinen
kouluateria turvataan lapsille.
– Maailmanlaajuisesti katsoen tilanne on meillä hyvä. Terveyttä edistävien
ruokien valikoima kaupoissa ja ravintoloissa on parantunut. Mutta koska valikoimat
ovat laajat, ravitsemuksellisesti kehnojakin vaihtoehtoja on runsaasti
tarjolla.
Lasten ja nuorten ruokaympäristöstä löytyy myös heikkouksia. Varhaiskasvatuksen ja koulujen ruokakasvatuksen ja ruokailun toteutuminen suositusten mukaisesti vaihtelee eri toimipaikoissa. Elintarvikkeiden hintoja ei ohjata terveysperusteisesti eikä lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa markkinointia rajoiteta. Lisäksi ravitsemusohjauksen saatavuus terveydenhuollossa on maassamme riittämätöntä ja alueellisesti eriarvoista. Meillä ei ole myöskään lasten ja nuorten ravitsemuksesta kattavaa seurantatietoa, johon päätöksiä voisi perustaa.
Suosituksista lainsäädäntöön
Selvitysryhmä suosittelee vahvasti,
että Suomessa otettaisiin käyttöön ravitsemuslaatuun perustuvia lainsäädännöllisiä
ohjauskeinoja elintarvikkeiden hinnoittelussa sekä lapsiin ja nuoriin
kohdistuvassa markkinoinnissa, kuten monissa muissa maissa on tehty. Jos
esimerkiksi kasvikset ja hedelmät olisivat halvempia, niitä ostettaisiin
enemmän. Terveyttä edistävien valintojen tekeminen pitäisi tehdä kaikin tavoin
helpoksi ja miellyttäväksi. Myös koulujen ja varhaiskasvatuksen
ruokapalveluiden hankintoja pitäisi ohjata ravitsemuslaadun perusteella.
– Lasten ruokakasvatukseen ja ruuan ravitsemuslaatuun kouluissa ja
varhaiskasvatuksessa on olemassa selkeät suositukset, mutta selvityksen mukaan
ne jäävät usein toteutumatta, Rantala kertoo. Myös monien hankkeissa
kehitettyjen työkalujen ja toimintamallien juurtuminen käyttöön on haaste.
Suositusten ja työvälineiden käyttöönotto edellyttää, että toimijat oppivat
hyödyntämään niitä työssään. Tähän tarvitaan säännöllistä koulutusta. Parasta
olisi, että esimerkiksi ruokakasvatus sisältyisi jo kasvattajien ja opettajien
peruskoulutukseen.
Tiedonkeruusta hyötyvät perheet ja päättäjät
Lasten ja nuorten ravitsemuksen arviointiin kehitettiin mittaristo ja digitaalinen työkalu, jonka avulla on mahdollista arvioida ruokatottumuksia terveystarkastusten yhteydessä. Työkalun avulla perheet voivat saada yksilöllistä palautetta ruokatottumuksistaan. Lisäksi pystytään keräämään ajantasaista tietoa poliittisten päätösten tueksi.
Hyvinvointi lisääntyy ja sairauskulut pienenevät
Hankkeessa kehitettiin kansainväliseen tutkimusnäyttöön pohjautuva, Suomen oloihin mukautettu, terveystaloustieteellinen laskentamalli, jonka avulla pystyttiin arvioimaan lapsuusajan ylipainon ja lihavuuden vaikutusta terveydenhuollon kustannuksiin aikuisuudessa. Lisäksi voitiin laskea ruokaympäristöön kohdistuvien politiikkatoimien kustannusvaikutuksia. Tulokset osoittivat, että politiikkatoimilla, jotka parantavat lasten ja nuorten ruokaympäristöä ja tukevat tervettä painonkehitystä, on suuri taloudellinen merkitys. Kun hyvinvointi ja terveys lisääntyvät ajan myötä, toimiin käytetty pääoma voidaan saada takaisin jopa seitsemänkertaisena.
Kirjoittaja: Soili Soisalo, tiedottaja, Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry
Lue lisää
Rantala, Eeva; Martikainen, Janne; Lakka, Timo; Vanhatalo, Saara; Heiskanen, Jari; Väistö, Juuso; Leväsluoto, Johanna; Hassinen, Maija; Eloranta, Aino-Maija; Sigfrids, Anton; Harjumaa, Marja: Suomalaisten lasten ja nuorten ruokaympäristö ja toimenpide-ehdotukset sen kehittämiseen terveyttä edistäväksi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Ruokakasvatus-verkkomedian toimintaa tukee Jenny ja Antti Wihurin Rahasto vuonna 2020.