Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry ja Suomen Sydänliitto ovat tuottaneet perheille kuvitetun ja selkeäkielisen oppaan vauvan ensimmäisen vuoden ruokailuun. Vauvan ruokaopas sopii esimerkiksi huoltajille, joiden äidinkieli ei ole suomi. Yksittäisiä sivuja voi tulostaa vauvan iän mukaisesti. Lataa vauvan ruokaopas täältä ja lue alta ohjeet ammattilaiselle. Tiedot perustuvat Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) lapsiperheiden ruokasuosituksiin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Vastasyntyneelle rintamaitoa tai korviketta
Täysimetystä suositellaan 4–6 kuukauden ikään. Täysiaikaisena ja normaalipainoisena syntyneelle lapselle äidinmaito/korvike riittää ainoaksi ravinnoksi puolen vuoden ikään D-vitamiinia lukuun ottamatta. Imettämistä suositellaan jatkettavaksi vuoden ikään ja perheen niin halutessa myös pidempään.
Maisteluannokset voi aloittaa 4–6 kk iässä, kun lapsi on siihen valmis – aloitusikä on yksilöllinen. Maisteluannos (esim. lusikan kärjellinen) annetaan imetyksen jälkeen, ja lapsentahtista imetystä jatketaan. Maisteluannosten ei ole tarkoitus turvata ravinnonsaantia, vaan totuttaa makuihin ja tukea suoliston kypsymistä sekä motorisia taitoja.
6 kk vauva tarvitsee ruokaa
Viimeistään puolen vuoden iässä aloitetaan maisteluannokset, ja tässä erityisesti kannattaa perheitä ohjata. Pitkään, yli 6 kuukautta jatkuvaan yksinomaiseen imetykseen saattaa liittyä sinkin, raudan ja proteiinin puutoksia. Maisteluannokset myös tukevat suoliston kypsymistä ja ehkäisevät allergioiden syntyä.
Puolivuotias lapsi maistelee perheen ruuista itselleen sopivia. Mitään ruokia ei tarvitse viivästyttää allergioiden pelossa. Maistelu aloitetaan ensin soseista, ja siirrytään pikku hiljaa myös sormiruokailuun. Uusia makuja kannattaa tarjota reippaasti – vaikka maku tai parikin päivässä!
Sormiruokailua kokeilemaan
Sormiruokailu voi tuntua jännittävältä, eikä se ole kaikille tuttua. Sormiruokailun eduista kannattaa kertoa perheille ja rohkaista ainakin kokeilemaan. Ruokailu käsin kehittää vauvan motoriikkaa ja on lapselle luontainen tapa tutustua uuteen. Aloittaa voi ruuilla, jotka pysyvät hyvin kädessä ja ovat pehmeitä: esimerkiksi napakan pehmeiksi keitetyt tai höyrytetyt isot kasvispalat.
Sormiruokailua voi kokeilla, kun vauva pystyy istumaan kevyesti tuettuna syöttötuolissa, osaa kannatella päätään ja osoittaa kiinnostusta ruokaan. Yhdellä aterialla valitaan turvallisuussyistä joko sormiruokailu tai syöttäminen, koska sose ja kiinteät ruokapalat sekaisin voivat hämmentää vauvaa.
Ateriarytmi on yksilöllinen
Vauvan päivät voivat olla hyvin erilaisia sen suhteen, paljonko ruokaa maistuu. Puolivuotias vauva saattaa aluksi syödä pari kertaa päivässä, mutta 10–12 kuukauden kohdalla olisi hyvä olla jo viisi ateriaa. Samalla on tärkeää luottaa vauvan itsesäätelyyn, eikä tuputtamista kannata harrastaa.
Lapsen siirtyminen myöhemmin varhaiskasvatuksen piiriin voi muuttaa perheen arkirytmiä. Päiväkodin ruokarytmiä ja päiväkotiruokailua voi tehdä tutuksi huoltajille ohjauskuvien avulla.
Kohti uusia ruokaseikkailuja
8 kk ikäiselle vauvalle aletaan tarjota ruokaa ennen imettämistä tai korvikkeen antamista. Ruokaa saa ja kannattaakin maustaa (pois lukien suola, kassiakaneli ja voimakas chili).
Vuoden ikäinen lapsi syö jo samaa ruokaa kuin perhe. Lapsi harjoittelee syömään aterimilla ja perheitä kannattaa muistuttaa myös tuttipullosta luopumisesta. 1-vuotias siirtyy jo pillimukiin tai mukiin.
Perheitä voi kannustaa etsimään sydänmerkittyjä tuotteita kaupasta. Niissä esimerkiksi suolaa on vähemmän kuin saman tuotekategorian muissa tuotteissa.
Kasvisten rohkaisulista
Lapsen ensimmäisen vuosi on otollista aikaa tutustu uusiin makuihin. Ennen kahden vuoden ikää lapset ovat luontaisesti uteliaita erilaisia makuja kohtaan, kun taas tämän jälkeen alkaa monella ennakkoluuloisempi vaihe. “Rohkeusikkuna” kannattaa hyödyntää tarjoamalla esimerkiksi monenlaisia kasviksia, joiden karvas ja hapan maku voivat vaatia harjoittelua.
Vauvan ruokaopas sisältää kuvakollaasin kasviksista, jotka sopivat alle 1-vuotiaalle. Vauvalle sopimattomista ruoka-aineista on hyvä muistuttaa, mutta vielä tärkeämpää on rohkaista, mitä kaikkea voi ja kannattaa maistella.
Lisää materiaaleja ohjauksen tueksi:
Eri kielitaustainen perhe vastaanotolla? Materiaaleja ja tukea kohtaamiseen Neuvokas perheen sivuilta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Miten tutustua kasviksiin lapsen kanssa? Mitä tehdä, jos lapsi kiukuttelee? Tutustu animaatioihin kotien tavanomaisista ruokakasvatustilanteista ja hyödynnä ohjaustilanteessa keskustelun tukena.