Liian moni jättää edelleen aamupalan väliin
Koululaisen aamupala on tärkeä alku päivälle. Silti moni tulee säännöllisesti kouluun tyhjällä vatsalla, osoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uusin kouluterveyskysely (2023).
Aamupalan väliin jättäminen korostuu erityisesti ammattikoulussa. Oppilaista jopa 53 % kertoo jättävänsä aamupalan väliin vähintään yhtenä arkiaamuna viikossa (Kuva 1). Aamupalan syöminen eriytyy vahvasti lukion ja ammatillisen oppilaitoksen oppilailla. Lukiolaisista 37 % ei syö aamupalaa päivittäin.
Myös yläkoulun puolella aamupalan väliin jättäminen on valitettavan yleistä. 8. ja 9. luokkalaisista 41 % ei syö aamupalaa joka arkiaamu. Alakoulussa 4. ja 5.-luokkalaisilla osuus on pienempi: 30 %.
Tilastot aamupalan syömisestä ovat aaltoilleet viime vuosina. Välillä tilanteessa on tapahtunut pientä parannusta, mutta nyt aamupalan väliin jättäminen on taas lisääntymässä – myös alakoululaisten keskuudessa.
Tyttöjen ja poikien ruokatottumukset eriytyvät
Uudet kouluterveyskyselyn tulokset paljastavat huolestuttavan ilmiön: tytöt ja pojat eriytyvät ruokatottumusten suhteen yhä enemmän.
8. ja 9. luokkalaisista tytöistä 47 % ei syö aamupalaa päivittäin, kun pojilla luku on 37 %. Ero näkyy jo ala-asteella: tytöistä 32 % ja pojista 28 % jättää säännöllisesti aamupalan väliin. Ilmiö näkyy myös lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa.
Tytöt näyttävät jättävän myös koululounaan väliin poikia useammin. Tänä vuonna 8.–9.-luokkalaisista tytöistä peräti 44 % ilmoitti jättävänsä kouluaterian väliin säännöllisesti. Se on hurja harppaus aikaisempien vuosien tuloksiin (Kuva 2). Pojat eivät jätä koululounasta väliin aikaisempaa enemmän.
Onko taustalla ruuan heikentynyt maku ja laatu?
Yläkoulussa ja toisella asteella koululounaan koetussa maussa ja laadussa on tapahtunut parantumista viimeisen kymmenen vuoden aikana (Kuvat 3 ja 4).
Vuonna 2021 kouluruoka on arvioitu kaikissa ikäryhmissä keskimäärin paremmaksi, mikä voi selittyä koronapandemian ja koulusulkujen jälkeisellä kouluruuan arvostuksen lisääntymisellä. Tämän jälkeen arvostus on harmillisesti kääntynyt pieneen laskuun.
Tämän vuoden kouluterveyskyselyssä kouluruuan maun arvioi hyväksi alakoululaisista 57 %, yläkoululaisista 40 %, lukiolaisista 49 % ja ammatillisen oppilaitoksen oppilaista 65 %.
On kiinnostava ilmiö, että parhain arvio kouluruualle annetaan ammattikoulussa, jossa oppilaat ovat kuitenkin viime vuosina jättäneet koululounaan väliin kaikista useimmin. Osin tämä voi selittyä sillä, että opiskelu tapahtuu useammin koulun ulkopuolella. Toisaalta myös aamupala jää ammatillisen oppilaitoksen oppilailla muita useimmin väliin.
Kouluruokailuun on varattu riittävästi aikaa – ainakin keskimäärin
Uusimman kouluterveyskyselyn mukaan yläkoululaisista yli 70 % kokee, että koululounaan syömiseen on varattu tarpeeksi aikaa ja tarjoiluaika on sopiva. Arviossa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta viimeisten vuosien aikana.
Pelkästään koko maan keskiarvoja ei kuitenkaan kannata tutkia. THL:n aluekohtaiset tulokset osoittavat, että koulujen välillä voi olla suuriakin eroja siinä, miten oppilaat suhtautuvat kouluruokailuun.
Kouluterveyskyselyn 2023 tulokset saatavilla aluekohtaisesti
Kouluterveyskyselyn tuloksia voi tarkastella kysymys- ja aluekohtaisesti THL:n palvelussa täällä: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely/kouluterveyskyselyn-tulokset (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)