Suomessa jo moni taho toimii ilmastoystävällisemmän ruuantuotannon ja ruuankäytön puolesta. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) valmistelee hallituksen Ilmastoruokaohjelmaa, jonka tavoite on tukea yhteiskunnan siirtymistä kohti ilmaston kannalta kestävää ruokajärjestelmää. Se ottaa huomioon ekologisen kestävyyden lisäksi sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen kestävyyden. Hallituksen tavoite on hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä.
Terveys on paras kannustaja
Neuvotteleva virkamies Hanna Mattila MMM:stä kertoo,
että ministeriö on järjestänyt kestävän ruuan keskusteluja ympäri Suomea, jotta
ilmastoruokaohjelmaan saadaan monipuolisesti eri näkökulmia mukaan. Yritetään
tavoittaa myös osapuolia, jotka eivät aikaisemmin ole osallistuneet
ilmastoruokakeskusteluihin.
– Ehkä media on luonut sellaista käsitystä, että maassamme olisi jotain
vastakkaisajattelua ilmastokysymysten hoitamisesta. Olemme huomanneet, että
ihmisten näkemykset eivät ole kovin kaukana toisistaan. Näissä
erätaukomenetelmällä järjestetyissä keskusteluissa jokainen saa tilaa ajatustensa
esittämiselle. Monet miettivät, mitä omassa arjessa voisi tehdä.
Keskustelujen tulokset analysoidaan ja tutkitaan, mikä ihmisiä kiinnostaa ja mikä puolestaan hämmentää. Ilmastoystävällisten valintojen tekeminen pitää olla helppoa ja houkuttelevaa, silloin niistä tulee osa arkea. Tällä hetkellä näyttää siltä, että oman terveyden tukeminen saa ihmiset parhaiten muuttamaan käyttäytymistään. Terveyttä edistävä ruokavalio tiedetään ilmastoystävälliseksi, joten suunta on oikea.
Yhteistyöllä eteenpäin
Ohjelman luomiseen tarvitaan yhteistyökumppaneita. Esimerkiksi Reilu ruokamurros eli Just Food -hanke tutkii, miten siirrytään ilmastoviisaaseen ja terveelliseen ruokavalioon kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla. Maatalouden ilmasto-ohjelma edistää suomalaisen ruokajärjestelmän kestävyyttä useilla toimenpiteillä, jotka liittyvät esimerkiksi hiilensitomiseen, kasvinjalostukseen ja lannankäsittelyyn. On tärkeää selvittää, miten eläinperäisiä elintarvikkeita voi tuottaa kestävämmällä tavalla kuin tällä hetkellä. Eläinperäisten elintarvikkeiden tuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen tarkoittaa lähinnä lannan hyväksikäyttöä maanparannukseen. Maaperän hyvinvointi ja luonnon monimuotoisuus liittyvät kiinteästi ekologiseen kestävyyteen.
Kotimaista kasviproteiinituotantoa ja jalostusta kehittää Leg4Life -hanke. Sen työpaketit kattavat koko ruokaketjun pellolta pöytään.
– Tällä hetkellä tilanne voi osoittautua hankalaksi, kun ruokapalvelu tekee linjauksen, että lisätään kasviproteiiniruokien tarjontaa. Ja sitten ei löydykään kotimaista tuotetta, jota voisi käyttää, Mattila sanoo.
Monet teollisuuden ja tuotannon alat, ovat tehneet
vähähiili- tai ilmastotiekarttoja.
– Se on hienoa, niistä näemme, mihin ilmasto-ohjelmassa pitää panostaa, Mattila
toteaa. On selvää, että kaikki ei muutu yhdessä yössä. Eri alojen yhteistyö on
tärkeää. On varmistettava esimerkiksi viljelyvarmuus. Lisäksi tuotteilla pitää
olla kysyntää ja samaan aikaan riittävästi tarjontaa.
RuokaMinimi-hanke tarkasteli, miten ravitsemussuositusten mukainen syöminen ja ruokahävikin vähentäminen muuttaa ruokavalion ilmastovaikutusta. Kun maataloudessa pidetään lisäksi huolta peltojen hiilivarastosta, ruokavalion ilmastovaikutus vähenee 30–40 prosenttia. Maa- ja elintarviketalouden tuotannon arvo voisi kuitenkin säilyä nykytasolla, vaikka ruokavalio muuttuisikin. Kasviperäisiä tuotteita tarvittaisiin enemmän eikä eläintuotanto ole poistumassa kokonaan.
Mattila toteaa, että ilmastoruokaohjelman valmistelussa tarkastellaan nimenomaan kokonaisuutta. Etsitään muutoksen kannalta keskeisiä toimijoita. Esimerkiksi ruokapalvelut ovat tällaisia. Ministeriö käynnistää Vastuulliset ruokapalvelut –kehitysohjelman, johon lähikuukausina haetaan ruokapalveluita ympäri Suomea. Kehitysohjelmassa ruokapalvelut saavat konkreettista sparrausta vastuullisuuden kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.
Ruokavalion kokonaisuus ratkaisee
Tulevaisuuden ruokajärjestelmässä (kuva) on tärkeintä kiinnittää huomio ruokavaliokokonaisuuteen. Kansainvälinen ravitsemustutkijoiden vuonna 2019 hahmottelema Planetaarinen ruokavalio on yksi tämän suuntainen ehdotus. Mattilan mukaan ilmastoystävällisiä ruokavalioita voi olla hyvin monenlaisia, mutta keskeistä niille kaikille on nykyistä vähäisempi lihan – erityisesti punaisen lihan – määrä. Tärkeää on myös tietää, miten lautasella oleva ruoka on tuotettu.
Kahden vuoden kuluttua julkaistaan uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset. Yksi pääteemoista on kestävä ruoka. Pohjoismaisten suositusten pohjalta laaditaan suomalaiset ruokasuositukset, jotka voivat ottaa kantaa elintarvikkeiden valintaan huomioiden myös ilmastonäkökohdat. Kannattaa kuitenkin muistaa, että jo tämänhetkiset suositukset sisältävät punaisen lihan syönnin enimmäismäärän ja suosittelevat kasvisten käytön lisäämistä.
Ideoita saa esittää
– Ilmastoruokaohjelma on kuin sateenvarjo, se kerää ideoita yhteen, Mattila kiteyttää. Uusien ajatuksien esittäminen on toivottavaa, otamme mielellämme ehdotuksia vastaan. Meihin saa ottaa yhteyttä! www.ilmastoruokaohjelma.fi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Teksti Soili Soisalo
tiedottaja Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry