Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset julkaistaan vuonna 2022. Ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta on yksi suosituksia valmistelevan työryhmän suomalaisista jäsenistä. Hän kertoo, että suositukset päivitetään säännöllisesti, kun ravitsemuksen ja terveyden välisistä suhteista kertyy lisää tutkimustietoa. Nykyiset suositukset julkaistiin noin 10 vuotta sitten. Tällä hetkellä päivitystarvetta lisää myös ympäristönäkökulma, joka otetaan selkeämmin huomioon.
Laaja selvitys tutkimuksista
Uusien suositusten tueksi on perustettu virtuaalinen systemaattisten katsausten keskus. Se tekee kymmenen systemaattista katsausta ajankohtaisista aiheista, joista on kertynyt uutta tutkimusnäyttöä. Suositusten pohjaksi hyväksyttävien katsausten laatu arvioidaan tiukoin kriteerein. Lisäksi kartoitetaan jokaisen ravintotekijän osalta kaikki ravitsemuksen ja terveyden välisiä yhteyksiä koskevat uudet tutkimukset. Työn tekevät eri Pohjoismaiden ravitsemustutkijoista kootut työryhmät. Pohjoismaisten suositusten laatimista seurataan myös maailmalla.
Edellisen painoksen teksti päivitetään uuden tutkimusnäytön pohjalta.
− Kovin radikaaleja muutoksia ei eri ravintoaineiden suositeltaviin saanteihin ole odotettavissa, sanoo Erkkola. Ravitsemussuosituksia annetaan sekä ravintoaineista että ruuasta, ja ruokasuositusten osuus tulee laajentumaan.
Kestävän ruokajärjestelmän luominen
Tällä hetkellä kartoitetaan varsinkin eläin- ja kasviproteiinien saantia käsittelevää tutkimustietoa.
− Iso kysymys on, miten kestävyysnäkökohdat otetaan huomioon suosituksissa, Erkkola toteaa. Työryhmän tavoite on, että pohjoismaiset suositukset toimisivat tiekarttana kestävään ruokajärjestelmään siirtymiselle jäsenmaissa.
− Tieto elintarvikkeiden käytön ympäristövaikutuksista on vielä osin puutteellista ja reikäistä, sanoo Erkkola. Koko ajan tietoa karttuu lisää. Edelleen on kuitenkin paljon kysymyksiä, joista tarvitaan lisää tutkimusnäyttöä.
Erkkolan mielestä olisi hienoa, jos edes nykyinen ravitsemussuositus toteutuisi. Jo 2014 Suomen suosituksessa on annettu punaisen lihan ja maitotuotteiden suositeltavat käyttömäärät. Erkkola korostaa, että vaikka eläinperäisten ruoka-aineiden käyttöä on suositeltavaa vähentää ja kasvisruokien syömistä lisätä, ei virallinen ruokasuositus tähtää tiukkaan vegaaniruokavalioon.
− Kokeellisia tutkimuksia ja seurantatutkimuksia tarvitaan ehdottomasti lisää, ennen kuin voidaan arvioida, millainen kasvisruokavalio parhaiten soveltuu kasvaville lapsille ja iäkkäille ihmisille.
Jokaisella maalla on omat erityispiirteensä
Pohjoismaat eivät ole keskenään samanlaisia. Jokainen maa soveltaa suositukset omaan yhteiskuntaansa sopiviksi.
− Joskus meiltä kysytään, miten suositukset voivat eri maissa olla erilaisia, Erkkola kertoo. Siihen on yksinkertainen selitys. Ruokasuositusten pitää olla sellaiset, että alueen tai maan väestöllä on realistiset mahdollisuudet toimia niiden mukaan. Esimerkiksi suositusten mukaista ruokaa tulee olla tarjolla sopivaan hintaan.
Maailman terveysjärjestön WHO:n tavoite on kestävä ruokasysteemi, joka turvaa ihmisille hyvän ravitsemuksen. Lisäksi ruuan tulee olla ympäristöystävällistä, kulttuurinmukaista, turvallista, edullista ja saavutettavaa. Viime aikoina on keskusteltu kansainvälisen tutkimusryhmän esittämästä Planetaarisesta ruokavaliosta. Ehdotus ottaa huomioon sekä ihmisen terveyteen että kestävään kehitykseen liittyvät seikat. Planetaarinen ruokavaliokaan ei olisi ihan sellaisenaan sovellettavissa Suomeen, pitää ottaa huomioon myös maan ruokaympäristö ja ruokakulttuuri.
Erkkolan mielestä helpoin ympäristöteko on lisätä kasviperäisen ruuan osuutta ja vähentää lihan – varsinkin punaisen lihan – syömistä.
– Suomessa joukkoruokailulla on hyvä mahdollisuus vaikuttaa. Meillä joukkoruokailu kattaa ison osan sekä lasten että aikuisten lounasruokailusta. Jos joukkoruokailussa siirryttäisiin kestävämpiin ratkaisuihin, sillä olisi suuri merkitys.
Suositukset laaditaan avoimesti
Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia laaditaan avoimesti. Nettisivulla on saatavilla kaikki suosituksiin liittyvä tieto ja työryhmään voi ottaa yhteyttä sivuston kautta. Kaikki tutkimuskatsaukset julkaistaan eikä tutkijoilla saa olla sidonnaisuuksia, jotka voisivat horjuttaa heidän puolueettomuuttaan.
Kun Pohjoismaiset ravitsemussuositukset valmistuvat, lopputulos on edeltäjiensä tapaan laaja teos. Se käsittelee kansansairauksia ja ravintoaineiden saantia Pohjoismaissa sekä ravinnon ja terveyden välisiä yhteyksiä. Lisäksi annetaan ruoka- ja ravitsemussuositukset eri ihmisryhmille kestävyysnäkökulmat huomioiden.
Teksti Soili Soisalo, tiedottaja, Ruukku ry