Yläkoululaiset syömässä ruokalassa
» » » Kasvisruokaa kaikille – mutta miten se saadaan maistumaan jokaiselle?

Kasvisruokaa kaikille – mutta miten se saadaan maistumaan jokaiselle?

luokassa: Uutiset | 0

Kouluruualla on iso vaikutus paitsi ihmisten, myös maapallon hyvinvointiin. Turussa vähennettiin naudanlihan määrää aterioissa, ja samalla yksittäisten aterioiden hiilijalanjälki pieneni jopa puolella.

RuokaTutka järjesti 1.12.2021 ajankohtaisen webinaarin otsikolla ”Kasvisruokaa kaikille – mutta maistuuko se kenellekään?”. Illan aikana nuorten kouluruokavaikuttajien ohjaaja, Espoon Järvenperän koulun kotitalousopettaja Minttu Virkki sekä Turun Arkean vastuullisuusasiantuntija Sanna Paloposki pohtivat, miten saada kouluruuasta sekä kestävää että oppilaille maistuvaa.

Kasvisruokaa on syöty koulussa aina. Viime vuosina monissa kunnissa on kuitenkin lisätty kasvisruokien määrää ruokalistalla. Lihan, erityisesti naudanlihan, mittavat ilmastovaikutukset eivät sovi kuntien hiilineutraaliustavoitteisiin.

Minttu näkee ruuan kestävyyteen liittyvän keskustelun ja teot osana koulun opetussuunnitelman mukaista kestävyyskasvatuksen kokonaisuutta. Sanna toi esiin koulujen ruokapalveluiden merkityksen niiden ison mittakaavan takia. Esimerkiksi Arkea valmistaa päivittäin 25 000 ateriaa Turun päiväkoteihin ja kouluihin. Kymmenien tuhansien aterioiden mittakaavassa ilmastoviisaammilla aterioilla on jo iso vaikutus.

Jos siis koulussa syö kasvisruokaa, voi jo ajatella olevansa 1/3-kasvisruokailija

Minttu toi esiin mittakaavan myös yksittäisen ruokailijan näkökulmasta: kouluruuan on tarkoitus kattaa kolmasosa päivän energiantarpeesta. Jos siis koulussa syö kasvisruokaa, voi jo ajatella olevansa 1/3-kasvisruokailija. Espoossa kasvisruoka on aina tarjolla toisena, vapaasti valittavana lounasvaihtoehtona. Lasten ja nuorten on tärkeää oppia, että kestävän elämäntavan valinnat voivat olla helppoja. Arkealla on korvattu osa liharuokien naudanlihasta broilerilla tai kasviproteiineilla. Naudanlihan määrän vähentäminen on pienentänyt yksittäisten aterioiden hiilijalanjälkeä 30–50 %.

Uusiin ruokiin tottuminen vaatii aikaa

Paljon on jo tehty kestävämmän kouluruuan eteen, ja haasteitakin on tullut matkalla vastaan. Lapset ja nuoret suhtautuvat usein uusiin kasvisruokiin varauksella. Uusin makuihin tottuminen vie aikaa. Yläkoulun puolella Minttu on huomannut myös asenteita, jotka vaikuttavat siihen, ettei kasvisruokia haluta edes maistaa. Asenteet ja kasvisruokiin tottumattomuus osaltaan vaikuttavat syömättömyyteen, joka on kouluruokailun kiperimpiä kysymyksiä. Kun oppilaat eivät syö tarjolla olevaa ruokaa, päätyy enemmän ruokaa hävikiksi.

Sanna valottaa myös kasvisruuan valmistamiseen ja hankintaan liittyviä haasteita. Niin sanotut perinteiset kasvisruuat, kuten puurot ja pinaattiletut, eivät ole ravitsemuksellisesti esimerkiksi proteiinin osalta täysipainoisia. Usein näitä ruokia täydennetäänkin eläinperäisillä lisukkeilla, kuten leikkeleillä. Kasvisruuasta on kuitenkin tarkoitus saada sellaisenaan ravitsemuksellisesti täyspainoista. Kuluttaja voi ostaa kaupasta jos jonkinlaista kasviproteiinivalmistetta ruuanvalmistukseen, mutta ne eivät kuitenkaan suurtalouskeittiöiden mittakaavassa valmistettuna ole yhtä vaivattomia. Reseptiikan kehittäminen suurtalouskeittiöiden kasvisruuille onkin tärkeä askel kohti kestävämpää kouluruokaa. Usein lihan korvaajissa, kuten kasvisproteiinivalmisteissa ja kotimaisissa, kestävissä kalatuotteissa, tulee hinta vastaan ja isojen ruokapalvelutuottajien kohdalla myös saatavuus.

Nuoret mukaan ruokien suunnitteluun

Oppilaiden osallistaminen uusien kasvisruokien suunnitteluun on olennainen ratkaisu asenne- ja syömättömyyshaasteisiin. Minttu on perustanut Järvenperän kouluun nuorten kouluruokavaikuttajien ryhmän. Kouluruokavaikuttajat ovat muun muassa toteuttaneet yhdessä Espoo Cateringin kanssa kasvisruokakilpailun. Kilpailun voittaja, tuttua spagetti bolognesa mukaileva spagetti härkisnese, valittiin Espoo Cateringin kuuden viikon ruokalistalle! Nykyään nuorten itse kehittämä spagetti härkisnese onkin koko Järvenperän koulun yhteinen suosikkiruoka. Sanna kertoo, että Arkealla kerätään oppilaiden palautetta kouluruuasta päivittäin palautelaitteella. Arkea on myös järjestänyt kouluruokaraateja, joissa oppilaat pääsivät kokeilemaan uusia reseptejä ja kertomaan mielipiteensä niistä.

Mitä tutumpaa kasvisruoka ja sen raaka-aineet oppilaille ovat, sen todennäköisemmin kasvisruokaa lounaalla maistetaan.

Matkalla kohti kestävämpää kouluruokaa tulee sietää murrosvaiheen epätäydellisyyttä. Ruokahävikin määrä saattaa hetkellisesti kasvaa tai kotimaisten raaka-aineiden osuus pienentyä. Pidemmällä aikavälillä saavutetaan kuitenkin jotain suurempaa: ruokien ilmasto- ja muut ympäristövaikutukset pienenevät ja oppilaista kasvaa kestävää ruokaa arvostavia kansalaisia. Päämäärään pääsemiseksi tarvitaan myös ruokakasvatusta. Mitä tutumpaa kasvisruoka ja sen raaka-aineet oppilaille ovat, sen todennäköisemmin kasvisruokaa lounaalla maistetaan. Uusiin, kasviperäisiin raaka-aineisiin voidaan tutustua aistilähtöisen ruokakasvatuksen avulla: miltä esimerkiksi kuivattu herne kuulostaa, mitä tapahtuu, kun sitä liottaa vedessä, mitä se keitettynä maistuu? Lisää hauskoja ruokakasvatusvinkkejä löydät muun muassa RuokaTutkan sivuilta:

Keväällä 2022 toteutamme neljä RuokaTutkan webinaaria seuraavasti:

keskiviikko 19.1. klo 17.30–19.00 Mitä tehdä, kun huoli ilmastosta haittaa syömistä? – Miten kohdata oppilaiden ympäristöahdistus

tiistai 8.2.2022 klo 17.30–19.00 Opettaja, miten voit? Vinkkejä työssä jaksamiseen

tiistai 22.3.2022 klo 17.30–19.00 Miten ruoka vaikuttaa mielialaan?

keskiviikko 4.5.2022 klo 17.30–19.00 Miten kasvatetaan rohkeita pavunpurijoita?

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: https://www.ruokatutka.fi/webinaarit/