Lapsen oikeuksien päivänä marraskuun lopulla järjestettiin Helsingin yliopistossa verkkotapahtuma Lapsen oikeus ruokakasvatukseen – työkaluja kestävämpään tulevaisuuteen osana Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin EIT Food projektia, yliopiston lisäksi järjestäjinä olivat Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry ja Sydänliitto. Ruokakasvatuksen asiantuntijat pohtivat ruokakasvatuksen haasteita ja esittelivät tällä hetkellä meneillään olevia hankkeita ja ruokakasvatuksen työkaluja. Naapurimaiden edustajilta saatiin kuulla Ruotsin ja Viron ruokakasvatusuutisia. Työpajoissa osallistujat kehittivät ideoita ruokakasvatuksen toteuttamiseen.
Johanna Mäkelä haluaa herättää ihmisten ruokatajun
Ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä nosti puheenvuoronsa aiheeksi ruokakulttuurin haasteet muuttuvassa ympäristössä. Hän pohti, miten tulemme selviämään isoimmasta haasteesta, joka on kestävän ja oikeudenmukaisen ruokajärjestelmän luominen. Ihminen voi olla pahasti eksyksissä luoviessaan ruokatarjonnan, erilaisten kulttuurien ja vaatimusten sekamelskassa.
Mäkelä haluaa herättää lasten ruokatajun ruokakasvatuksen avulla. Sitä tarvitaan läpi elämän terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Ruokataju auttaa yksilöä tekemään järkeviä valintoja, hän oppii tiedostamaan ruokatottumuksiin vaikuttavia tekijöitä ja osaa ottaa muut ihmiset huomioon.
Ruokataju syntyy itse kokemalla ja tekemällä. Lasten ruokataju kasvaa, kun kotona laitetaan ruokaa. Ruokataju antaa kykyä arvioida ruokaan ja syömiseen liittyviä tietoja ja taitoja, se mahdollistaa vastuullisen toiminnan arjessa ja edistää kestävän tulevaisuuden rakentamista. Tärkeää on myös ruokaympäristön merkityksen ymmärtäminen.
Ruokataju auttaa yksilöä soveltamaan oppimaansa, keksimään uusia ratkaisuja ja toimimaan uudella tavalla. Taitoa tarvitaan, kun pyritään yhdessä kohti kestävää ja joustavaa ruokajärjestelmää.
Ruotsissa kehitetään kestävää ruokajärjestelmää
Sapere Internationalin puheenjohtaja Stina Algotson Ruotsista valotti lasten ruokakasvatuksen tilannetta, joka on saman tyyppinen kuin meillä Suomessa. Ruotsin kunnista jo 70:ssä prosentissa on ruokapoliittinen suunnitelma. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on kiinnitetty huomiota kouluruokailun laadun ja maistuvuuden kehittämiseen. Kouluruokailu on maassa maksutonta, kuten Suomessakin, päivittäin koulu- ja opiskelijaruokailussa tarjotaan 1,4 miljoonaa ateriaa, jotka rahoitetaan verovaroin. Ruotsalainen ruokavirasto, Livsmedelsverket, on laatinut suositukset varhaiskasvatukseen ja kouluruokailuun.
Virallisten suositusten mukaan koululounas on osa kasvatustyötä, joka tapahtuu päiväkodeissa ja kouluissa. Koti- ja kuluttajataloutta sisältyy ala- ja yläkoulun opetussuunnitelmaan. Ruuanvalmistuksen lisäksi paneudutaan esimerkiksi terveyden ja kestävän kehityksen kysymyksiin. Sapere-malliin pohjautuvaa ruokakasvatusta on ollut päiväkodeissa vuodesta 2000. Ruokakasvatusta on myös tutkittu ja 2011 on perustettu yhteistyöelin, The National Competence Center for meals in schools and care. Opettajat voivat täydentää ruokakasvatuksen osaamistaan muun muassa verkkokurssein.
Algotsonin mukaan tällä hetkellä tärkein ruokakasvatuksen tavoite on kestävän tulevaisuuden luominen. Livsmedelsverket ja Vinnova, valtion teknologiarahoitusorganisaatio, tutkivat, miten kouluruokailuun luodaan eri tahojen yhteistyöllä kestävä ruokajärjestelmä. Ruokajärjestelmää tulee uudistaa siten, että ruoka tuotetaan kestävällä tavalla ja ihmisillä on myös mahdollisuus hankkia ruokaa, joka on sekä terveellistä että kestävän kehityksen mukaista.
Virossa luodaan ruokakasvatusmenetelmiä päiväkoteihin ja kouluihin
Ravitsemusterapeutti Kylli Holsting on toiminut ruokakasvatuksen edistäjänä Virossa ja kirjoittanut aiheesta oppaan, joka perustuu Sapere-menetelmään. Hän kertoo, että ruokakasvatus on Viron kouluissa integroitu opetussuunnitelmiin. Ruokaan ja syömiseen liittyviä asioita käsitellään esimerkiksi biologian, terveystiedon ja äidinkielen yhteydessä, varhaiskasvatuksessa ne kuuluvat terveyskasvatukseen. Ruuanvalmistuksen opetus sisältyy kotitalouteen, mutta sitä antaa vain noin 3 prosenttia kouluista.
Viron kouluilla ja päiväkodeilla on mahdollisuus noudattaa Euroopan Unionin terveyskasvatusohjelmaa (School for Health in Europe), jota johtaa National Institute of Health Developement. Varhaiskasvatuksessa toiminta on ollut kouluja aktiivisempaa. Lasten vanhempia toiminta kiinnostaa ja he laittavat lapsensa mielellään kouluihin, joissa on mahdollisuus terveyskasvatukseen. Holsting kertoo, että Virossakin lasten lihavuus on yleistymässä. Tuoreessa Tarton yliopiston tutkimuksessa selvisi myös, että tiettyjen ravintoaineiden saannissa on puutteita 2–9-vuotiailla.
Kouluruoka ei ole Virossa maksutonta, mutta aamupuuroa on useissa kouluissa tarjolla ilmaiseksi. Holstingin mukaan ruokakasvatusta terveyskasvatuksen osana halutaan maassa edistää lasten hyvinvoinnin parantamiseksi. Sapere-menetelmää on kokeiltu lapsilla Mielten koulu -tutkimuksessa kuudessa päiväkodissa. Siinä havaittiin, että lasten ruokarohkeus kasvoi, samoin vihannesten ja hedelmien syöminen. He myös halusivat kotona osallistua ruuanlaittoon. Toimintaa aiotaan jatkaa ensi vuonna laajemmin ja kokeilla sitä myös alakoulussa. Ohjelmassa käynnistetään yhteistyötä elintarviketuottajien ja viljelijöiden sekä päiväkotien välillä. Lisäksi kehitetään tarvittavaa ruokakasvatusmateriaalia opettajia ja lastenhoitajia varten.
Lasten osallisuus tärkeää
Työpajoissa mietittiin ruokakasvatuksen mahdollisuuksia ja ideoita aina hävikin vähentämisestä ja kasvisten lisäämisestä ruokaympäristön rakentamiseen ja ulkomaalaistaustaisten lasten ruokakasvatuksen tarpeisiin. Lasten osallistaminen nousi vahvasti esiin jokaisen kysymyksen kohdalla. Myös aikuisen ja toisten lasten positiivisen esimerkin vaikutusta pidetään tärkeänä.
Yksinkertaisia keinoja moneen tilanteeseen on olemassa: kun kasviksia tarjotaan sellaisenaan, ne kelpaavat lapsille paremmin. Tätä tietoa voi hyödyntää sekä aterioita että välipaloja tarjottaessa. Kasviksia ja hedelmiä on myös hyvä olla helposti tarjolla. Vaativampaa, mutta ei mahdotonta, on ottaa lapsia enemmän ruuanvalmistustoimiin mukaan ja jopa kasvattaa vihanneksia yhdessä lasten kanssa. Ruokakasvatusta edistää myös kaikki mahdollinen päiväkodin tai koulun sekä neuvolan yhteistyö kotien ja vanhempien kanssa.
Kirjoittaja Soili Soisalo, tiedottaja, Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry