SuomiAreenassa keskusteltiin 13.7. tärkeästä asiasta: Voiko koulu kasvattaa syömään hyvin. Tilaisuuden järjesti ELO-säätiön Kouluruokaverkosto yhdessä Ruokakasvatusyhdistys Ruukun kanssa. Keskustelemaan oli koottu opetuksen, tutkimuksen, ruokapalvelun ja päättäjien edustajia; myös varsinaiset kouluruokailun tuntijat eli koululaiset pääsivät ääneen.
Nyt kehitetään kestävää ruokajärjestelmää
Suomessa 900 000 lasta syö joka arkipäivä koulussa tai päiväkodissa. Ruokailu on osa ruokakasvatusta, joka tarjoaa lapselle kestävät eväät elämään. Kunnat ruuan tarjoajina ovat avainasemassa, joten päättäjien on hyvä tiedostaa, että kunnan tärkein pöytä on lasten ruokapöytä. Keskustelussa etsittiin vastauksia siihen, miten lapset ja nuoret osallistetaan kouluruokailun kehittämiseen ja millä keinoin ruokakasvatuksen yhteistyötä kehitetään ruokapalvelun ja opetustoimen kesken. Tärkeä kysymys on, miten kouluruokailu ja ruokakasvatus saadaan kukoistamaan kuntien kestävyysmurroksen keskellä. Yksi tämän hetken suurista haasteista on, että varsinkin yläkoululaiset jättävät usein koululounaan väliin.
Kestävä ruokajärjestelmä kiinnostaa nuoria, ja heidän ideoitaan kannattaa kuunnella
Tutkimusprofessori Minna Kaljonen tuntee hyvin ruokajärjestelmän kestävyyshaasteet. Hän painottaa, että resurssit julkisen ruokailun kehittämiseen pitää turvata. Kestävä ruokajärjestelmä on aihe, joka kiinnostaa nuoria, ja heidän ideoitaan kannattaa kuunnella. Kaljonen uskoo kestävyysteeman innostavan nuoret mukaan kouluruuan kehitystyöhön. Hän korosti lisäksi, että ruuan sosiaalisen merkityksen arvostus ei ole kadonnut, vaan nuorille on tärkeää ruokaan ja syömiseen liittyvä yhteisöllisyys. Tämä on käynyt ilmi nuorten kirjoitelmista, jotka käsittelivät tulevaisuuden ruokaa. Opetusneuvos Marjaana Manninen pitää ruokakasvatustyötä parhaimmillaan muutosvoimana kestävään elämäntapaan.
Parhaat ideat löytyvät yhteistyössä
Espoon Järvenperän koulun kouluruokavaikuttajat olivat kertoneet mielipiteensä paneelin teemasta videolle juuri ennen kesäloman alkua. Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset olivat hyvin selvillä kouluruuan kasvattavasta vaikutuksesta, he kertoivat oppineensa syömään monipuolisesti ja terveellisesti kouluruuan avulla. Lisäksi oppilaat korostivat, että koululounas auttaa heitä jaksamaan koko koulupäivän ajan.
Suunnitteluun osallistuminen on tärkeää oppilaille. Järvenperän koululaiset olivat saaneet tehdä yhteistyötä ruokapalvelun kanssa, kun kehitettiin uutta kasvisruokaa, joka maistuisi hyvin oppilaille. Myös ruokailutilojen ja ruokahetken viihtyvyys tuli esiin. Siihenkin oppilaat olivat päässeet vaikuttamaan. Juuri ruokapalvelutoimijan ja koulun yhteistyön tärkeyttä korosti erityisesti yksikönjohtaja Mikael Neuvonen varsinaisessa paneelikeskustelussa. Marjaana Manninen ja rehtori Nicke Wulff tähdensivät lisäksi, että vuorovaikutuksen edistämisessä on koulun rehtorilla tärkeä rooli. Myös elintarviketeollisuudella on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa lasten ja nuorten ajatuksiin ruuasta ja syömisestä, totesi johtaja Minna Cousins, ja kertoi, miten Vaasan Oy on muun muassa tukenut lasten harrastustoimintaa.
Lapsi ottaa mallia aikuisesta
Nicke Wulff kiteytti keskustelijoiden yhteisen toiveen. Hän haluaa muistuttaa kasvattajille, että jokainen aikuinen on esimerkkinä lapsille. Wulff toivoo, että koulun kaikki aikuiset syövät yhdessä lasten kanssa. Hän totesi, että ruokakasvatus on pitkäjänteistä työtä, se vaatii arvostavaa puhetta ja sitkeää asennetta. Cygnaeus skolan on ollut edelläkävijä ruokakasvatustoimissa jo vuosia, ruoka-asiat ovat esillä koulussa joka päivä.
Ministeri Jari Leppä muistutti, että maailman mittakaavassa ruoka on etuoikeus. Siitä tiedosta nousee ruuan kunnioitus. Myös ruuan alkuperän tunteminen lisää ruuan arvostusta. Ministerin toiveissa on Kouluruoka 2.0, joka ottaa huomioon kestävän ruuantuotannon ja painottuu kotimaiseen ruokaan.
Kotitalousopettaja Fiia Lujasmaa nosti esiin tärkeän seikan, lapsen oikeuden oppia ruokataitoja. Kotitalouden opetusta kannattaa kehittää niin, että sitä voi opiskella jo alakoulussa. Silloin lapsen ymmärrys ruuasta pääsee kasvamaan jo varhaisina vuosina ja auttaa arjen tärkeiden taitojen oppimisessa. Keskustelusta jäi hyvä yhteisymmärrys panelistien kesken: kestävää ruokailua ja ruokakasvatusta kehitetään yhteistyöllä ja eri toimijat osallistamalla. Lisäksi yhdessä syöminen on tärkeää kaikille ihmisille ikään katsomatta
Keskustelussa olivat mukana:
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, Maa- ja metsätalousministeriö
Tutkimusprofessori Minna Kaljonen, Suomen Ympäristökeskus, Just Food-tutkimushanke
Kotitalousopettaja Fiia Lujasmaa, Armfeltin koulu, Salo
Opetusneuvos Marjaana Manninen, Opetushallitus
Johtaja Minna Cousins, Vaasan Oy, Suomen Leipätiedotus hallituksen pj.
Rehtori Nicke Wulff, Cygnaeus skolan, Turku
Yksikönjohtaja Mikael Neuvonen, kehityspalvelut, Palvelukeskus Helsinki
Keskustelun juonsi ruokavaikuttaja Bettina Lindfors, ELO-säätiö sr. ja alusti ruokakasvattaja Aliisa Hyvönen, Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry.
Kuuntele tallenne paneelista: Voiko koulu kasvattaa syömään hyvin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Lue lisää ruokakasvatuksen ja kouluruokailun kehittämisestä: Kunnan tärkein pöytä on lasten ruokapöytä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).