» » » EU:n koulujakelujärjestelmässä on säilytettävä ruokakasvatus ja huomioitava kestävä hyvinvointi

EU:n koulujakelujärjestelmässä on säilytettävä ruokakasvatus ja huomioitava kestävä hyvinvointi

luokassa: Uutiset | 0
Ruokakasvatusta ja monipuolisten kasvipohjaisten elintarvikkeiden tukemista on korostettava koulujakelujärjestelmässä, jonka hyödyntämistä Suomessa tulee vahvistaa myös kansallisella rahoituksella.

Tutkimuksesta tiedetään, että lapsena opitut, terveyttä edistävät ruokailutottumukset vaikuttavat pitkälle aikuisikään saakka 1,2. Ruokakasvatus päiväkodissa ja koulussa tavoittaa erilaisista taustoista tulevat lapset edistäen terveyden tasa-arvoa. EU:n kouluhedelmä-, kouluvihannes- ja koulumaitojärjestelmän eli koulujakelujärjestelmän tavoitteena on edistää lasten terveellisiä ruokatottumuksia ja elämäntapoja 3. Järjestelmässä on kehitettävää tavoitteen saavuttamiseksi.

Ruokakasvatuksellisten toimenpiteiden rahoitus on pidettävä järjestelmässä vähintään nykyisellä tasolla.

Tuotekohtaisen tuen ohella on tärkeää liittää jatkossakin koulujakelujärjestelmään ruokakasvatuksellisia toimenpiteitä. Säännöllinen ja suunnitelmallinen ruokakasvatus muun muassa lisää koulupäivän aikaisen täysipainoisen lounaan nauttimista alakoululaisilla 4. Suomessa koulujakelujärjestelmän tuella on tuotettu hyväksi koettuja ruokakasvatuksen materiaaleja ja tarjottu etäoppitunteja ammattikasvattajien työn tueksi (www.ruokatutka.fi). Ruokakasvatuksellisten toimenpiteiden rahoituksen osuus onkin pidettävä koulujakelujärjestelmässä vähintään nykyisellä tasolla.

Kestävän ja terveyttä edistävän ruokavalion avaimia ovat kasvispainotteisuus ja monipuolisuus, joita on tärkeää opetella jo lapsuudessa. Koulujakelujärjestelmän tuki tulee jatkossa kohdistaa erityisesti kasvipohjaisiin ruokiin, kuten kasviksiin, hedelmiin ja marjoihin sekä täysjyvätuotteisiin, joita terveyttä edistävässä ja kestävässä ruokavaliossa on runsaasti.

Kouluhedelmätuki hyödynnettävä Suomessa paremmin

Jotta koulujakelujärjestelmä todella tukisi lasten ja nuorten kestäviä ja terveellisiä ruokailutottumuksia, on hedelmätukea hyödynnettävä nykyistä paremmin Suomessa 5. Kouluhedelmätuen uudistamiseen, kuten tuotevalikoiman laajentamiseen ja tuen hakemisen helpottamiseen, tulee osoittaa kansallista lisärahoitusta. Nykyinen EU:n rahoitus ei itse asiassa edes riittäisi siinä ideaalitilanteessa, että kaikissa Suomen kunnissa todella hyödynnettäisiin hedelmätukea. Koulujakelujärjestelmää vahvistetaan kansallisella rahoituksella joissakin EU-maissa, muun muassa Irlannissa, mistä Suomi voisikin ottaa mallia.

Parhaimmillaan koulujakelujärjestelmän tuella tehdään vaikuttavaa, terveyttä edistävää ruokakasvatusta osana opetusta sekä tarjotaan lapsille ja nuorille lisää kasvipohjaisia, monipuolista ruokavaliota tukevia elintarvikkeita osana koululounasta ja välipalaa. Koulujakelujärjestelmän tukituotteiden hyödyntäminen yhä joustavammin ja monipuolisemmin, esimerkiksi osana opetusta aistilähtöisen ruokakasvatuksen keinoin tutustuttaisi lapset kasviksiin ja hedelmiin. Lisäksi koulujakelujärjestelmän tuella hankittujen tuotteiden syöminen pitää sallia myös yhtä aikaa lasten kanssa ruokaileville aikuisille. Onhan ruokailutilanne itsessään merkittävä, päivittäinen ruokakasvatuksen mahdollisuus

Lasten ja nuorten kasvisten käyttö on suosituksiin nähden liian vähäistä, eikä kaikilla lapsilla ole mahdollisuutta tutustua kasviksiin kotona. EU:n koulujakelujärjestelmää ja sen kansallista toimeenpanoa kehittämällä kestävä ja hyvinvointia edistävä ruokavalio voidaan tehdä kaikille lapsille ja nuorille tutuksi.

Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:n virallinen kannanotto

Olemme toteuttaneet EU:n koulujakelujärjestelmän tuella RuokaTutka-kampanjaa keväästä 2018 lähtien. Hankkeen päätoteuttaja on viestintätoimisto Kaiku Helsinki (ent. Cocomms Oy) ja kumppanina Ruukun lisäksi Itä-Suomen yliopisto.

Ruukku julkaisee kannanoton osana EU:n koulujakelujärjestelmän kuulemista. EU:n komissio järjestämä julkinen kuuleminen koulujakelujärjestelmästä on käynnissä 5.5.-28.7.2022. Lisätietoa kuulemisesta: https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12970-Review-of-the-EU-school-fruit-vegetables-and-milk-scheme/public-consultation_fi

Lähteet

1. Mennella JA. Ontogeny of taste preferences: basic biology and implications for health. Am. J. Clin. Nutr. 2014;99:3:704-11
2. Ventura AK, Worobey J. Early influences on the development of food preferences. Curr Biol. 2013;23:9:401-8
3. Euroopan komissio. Tuki hedelmien, vihannesten ja maidon koulujakeluun. Viitattu 27.6.2021. Saatavilla: https://ec.europa.eu/info/food-farming-fisheries/key-policies/common-agricultural-policy/market-measures/school-fruit-vegetables-and-milk-scheme/school-scheme-explained_fi
4. Antikainen, A.; Laitinen, A.; Mikkonen, S.; ym. The Tasty School − Food and Nutrition Education model: Evaluation and Effects of a 1-year Intervention Study. Julkaisematon
5. Tilles-Tirkkonen, T.; ym. Kattava koululounas ja välkyt välipalat: Koulupäivän aikainen ruokailu tänään ja huomenna. Valtioneuvoston kanslia. 2021. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-390-6