Kasviksia pitäisi suosituksen mukaan syödä puoli kiloa päivässä. Eli viidestä kuuteen kourallista. Lapsilla kouralliset ovat pienempiä, joten määrä on grammoissa mitattuna noin puolet aikuisten suosituksesta.
Pitäisi vai? Niin paljon? Miksi ihmeessä?
Olen jutellut asiasta moneen otteeseen, monien ihmisten kanssa, monissa eri yhteyksissä. Kasvisten keveys ja ensiluokkaisuus ruokavalion keventäjinä tunnetaan hyvin, mutta mitä muita syitä suositukselle mahtaa löytyä? Keksin itse ainakin viisi hyvää syytä pysähtyä kaupan hevi-osastolle:
1. KOSKA TERVEYS
Vitamiineja ja kivennäisaineita. Antioksidantteja, flavonoideja ja kuitua. Paljon tärkeitä ravintoaineita myös suoliston mikrobeille.
Kasvisten vähäinen syönti on tutkimuksissa yhdistetty moniin kansantauteihimme, mm. sydän- ja verisuonitauteihin ja joihinkin syöpiin. Lapsilla runsas kasvisten syönti voi ehkäistä allergioita ja astmaa. Mekanismeja ei tunneta tarkasti, mutta tiedetään, että pillereillä ja mehuilla ei voida korvata kasvisten kaikkia hyötyjä terveydelle.
Terveyden edistäminen kuulostaa tällä tasolla kovin abstraktilta, eikä ehkä puhuttele. Mahdolliset myöhemmin kehittyvät sairaudet eivät vielä kosketa. Jos kasviksia tulee kuitenkin syödyksi kovin niukasti, voi lähteä kuulostelemaan kehon fiiliksiä pienen kasvislisäyksen jälkeen. Vaikuttaako lounaalle lisätty pieni salaattiannos ja välipalaksi napattu hedelmä mitenkään oloon? Tee päätös syödä kaksi kasvisannosta päivässä enemmän kahden viikon ajan. Kuulostele olotilaa. Ja muista: muutosten juurtuminen ruokavalioon vaatii aikaa! Kuten kaikki tapamuutokset. Pienet kokeilut ja askeleet vakiintuvat usein helpoiten.
2. KOSKA LÖYTÄMISEN ILO
Pidempi kiertomatka vihannesosastolla kannattaa. Lopputulemana saattaa poistua kaupasta annoonan kanssa. Jaa, minkä annoonan? Niinpä! Aika pienellä vaivalla saattaa arjen rutiineista löytyä elämyksiä. Kaupassa hevi-osasto on yksi elämyksellisimmistä.
Lapsilla on usein ilahduttava luontainen uteliaisuus ruokaa kohtaan. Usein opittavaa onkin meillä aikuisilla.
3. KOSKA MAKU JA RAKENNE
On asioita, jotka eivät vaan toimi kovin hyvin. Juustovoileipä ilman paprikaa ja kurkkua. Välipalarahka ilman omenaa tai banaania. Bolognese-kastike ilman tomaattia ja sipulia… Tietyt maut yksinkertaisesti jyräävät.
Kasvikset tuovat ruokaan makuja ja rakenteita, joita ei muuten löydä. Rapean rouskuvaa, mehukasta ja makeaa, kirpeän raikasta, aavistuksen karvasta. Ruoka on niin paljon muutakin kuin polttoainetta. Tästä voisimme puhua Suomessa enemmänkin.
4. KOSKA KAUNEUS
Violetti punakaali, apilamainen ketunleipä, veikeä raitajuuri. Kasvisten joukosta löytyy upeita muotoja ja värejä. Ulkonäkö on puoli ruokaa ja nälkäinen syö silmilläänkin. Sanonnat voivat olla väljähtyneitä, mutta sanoma ei. Arjen pientä luksusta on koristella lapsen aamiaisleivät piparimuotilla leikatuilla kurkkuviipaleilla tai valita päivällisen lisukesalaattiin mahdollisimman moninainen värikimara.
Ja kyllähän kasvisten hyvää tekevät ravintoaineet hellivät kehoa, niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Kaunista lautaselle, niin tulee syöjäkin kauniimmaksi? Kenties. 🙂
5. KOSKA ESIMERKKI LAPSILLE
Tämä viimeinen syy on ehkä kaikkein tärkein. Jokainen aikuinen on suurella todennäköisyydellä esimerkki jollekin lapselle tai nuorelle. Vanhemmat lapsilleen, isovanhemmat lapsenlapsilleen, kummitäti kummilapselleen, opettaja oppilaalleen, Emman isä Emman kaverille Oonalle jne.
Lapsi imee ympäristöstään vaikutteita kuin pieni pesusieni. Se, miten aikuiset suhtautuvat kasviksiin, siirtyy auttamatta pienemmille ihmisille. Ja koska ruokatottumukset omaksutaan varsin varhain ja ne ovat usein varsin pysyviä, haluamme varmasti tehdä parhaamme, että lapsi saa hyvät eväät ruokamatkalleen.
kirjoittaja: Saila Paavola, ruokakasvatuksen asiantuntija, Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry