Tutkijat ja päättäjät hierovat älynystyröitään keksiäkseen keinoja, jotka ohjaisivat ruuantuotantoa kestävään ja ilmastoviisaaseen suuntaan. Vauraissa länsimaissa on totuttu syömään paljon lihaa. Nyt mietitään, miten lihanhimo vähenisi ja kasvipainotteiset ruuat alkaisivat houkuttaa.
Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa suositellaan kohtuullista lihamäärää, mutta vaikka suositus annettiin jo kahdeksan vuotta sitten, meillä lihan kulutus on vain jatkanut kasvuaan vuoteen 2019 saakka. Parhaillaan valmistellaan uusia Pohjoismaisia suosituksia, joissa kestävyys on kattava teema. Ne julkaistaan ensi vuonna, ja uudet suomalaiset suositukset tulevat pohjautumaan niihin.
Planetaarinen ruokavalio tähtää kohtuullisuuteen
Pari vuotta sitten arvostettu kansainvälinen tutkijaryhmä julkaisi ohjeensa planetaariseen ruokavalioon, joka ottaa huomioon sekä kestävän ruuantuotannon että ihmisen terveyden. Tarkoitus on myös soveltaa ruokavaliota paikallisesti sen mukaan, mitä ruokaa eri seuduilla pystytään tuottamaan. Planetaarinen ruokavalio (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) ei sulje pois mitään ruoka-ainetta, vaan esimerkiksi lihan syömiselle on laskettu enimmäismäärät. Kanaa suositellaan kaksi ateriaa viikossa, naudan- tai lampaanlihaa enintään 1-2 ateriaa kuukaudessa, samoin porsaanlihaa.
Määrät kuulostavat ihan kohtuullisilta, sillä lisäksi suositellaan kalaa pari kertaa viikossa. Miksi tarvittaisiin niin paljon liha-aterioita, jos joka viikonpäivälle tulisi kuitenkin yksi liha- tai kala-ateria? Varsinkin meillä Suomessa on mahdollisuus syödä järvikalaa, jonka käyttö on suorastaan ekoteko.
Vaihtoehtoja etsitään
Seurasin maaliskuun lopulla symposiumia, jossa käsiteltiin ruokajärjestelmän ja ruokavalioiden kestävyyttä, Open online Symposium on Environmental Sustainability of Food Systems and Diets. Alakomaista Marga Ocke käsitteli mielenkiintoista aihetta nuoren aikuisväestön valmiuksista vähentää lihan syömistä. Siellä liha on suurin ruokavalion eläinproteiinin lähde.
Ihmisten on tärkeä löytää jokin motiivi toiminnalleen ja myös olosuhteiden pitää olla suotuisat. Lihaa syödään, koska sitä on helposti saatavilla, se on tuttua ja maistuu, ja muutkin syövät lihaa. Sosiaalinen paine voi vaikuttaa myös toiseen suuntaan. Jos ympäristössä monet vähentävät lihansyöntiä, vähentäminen houkuttaa yhä useampia. Esimerkiksi lihan suurempi hinta eli lihavero ja paremmat lihaa korvaavien tuotteiden valikoimat kaupoissa voisivat lisätä nuoren aikuisväestön halua vähentää lihan käyttöä. Alankomaissa projekti jatkuu edelleen työpajoilla, joissa yhdessä mietitään ratkaisuja lihan vähentämiseen.
Annoskoko pienemmäksi
Yksi yksinkertainen, edellä mainitussa projektissakin mainittu tapa vähentää lihan määrää on hyvin konkreettinen: pienennetään annoskokoa. Otetaan lautaselle enemmän kasvisruokaa ja vähemmän liharuokaa. Tämä on vanha konsti. Meillä Suomessakin syötiin lihaa kohtuullisesti vielä puoli vuosisataa sitten. Silloin tehtiin arkipäivinä usein keittoruokia; esimerkiksi lihakeitossa on paljon maukkaita juureksia lihan lisäksi. Myös pataruoka sisältää kasviksia tai viljaa lihan jatkeena, ja mikä onkaan parempaa kuin vaikkapa kaalipata. Erilaisia hyviä ruokaohjeita löytyy niin netistä kuin vanhoista keittokirjoistakin.
Kasviproteiinivalmisteiden runsas tarjonta on lisännyt mahdollisuutta vähentää lihan syömistä. Monet valmisteet on suunniteltu nimenomaan korvaamaan jauhelihaa, joka koetaan helpoksi perusruuaksi. Näiden valmisteiden avulla moni onkin huomannut käytännössä, että lihalle on myös vaihtoehtoja.
Tavoitteena terveys
Tärkeä motiivi kasvipainotteisen ruuan lisäämiseen on monella terveyshyöty. Punaisen lihan vähentäminen vähentää kovan rasvan osuutta ruokavaliossa. Kasvisten ja täysjyväviljan lisääminen puolestaan tuo hyviä terveysvaikutuksia, kun ravintokuidun, vitamiinien ja kivennäisaineiden sekä monien bioaktiivisten aineiden saanti lisääntyy. Joillekin on tullut tavaksi viettää vaikkapa yksi kasvisruokapäivä viikossa. Se on hyvä alku ja laajenee helposti useampaa päivään, jolloin pääsee Planetaarisen ruokavaliosuosituksen tasolle.
Kannattaa maistella kasvisruokia
Kasvisruokaan tutustuminen todella auttaa. Tiedän kokemuksesta, syön lihaa nykyään hyvin harvoin. Aikoinaan ammatillinen kiinnostus ruokaa kohtaan sai minut perehtymään kasvisruokiin, niinpä ne luontevasti asettuivat osaksi omaa ruokavaliota. Lisäksi kala on valloittanut yhä tärkeämmän roolin ruokalistallani. Olenkin todella iloinen, kun tuoreen kotimaisen kalan tarjonta on parantunut huimasti parin viime vuoden aikana.
Uskon, että Suomessa ja koko Euroopassa kiinnostus kasvipainotteista ruokavaliota kohtaan kasvaa vähitellen. Kaikki edellytykset ovat olemassa: hyviä kasviperäisiä tuotteita ja herkullista kasvisruokaa on tarjolla ja tieto kasvipainotteisen ruokavalion terveellisyydestä sekä kestävyydestä tavoittaa yhä laajenevat väestöt. Muutos käy hitaasti, mutta varmasti.
Kirjoittaja Soili Soisalo, tiedottaja Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry