Mikä on loistava tapa kotouttaa uuteen maahan saapunut henkilö tai kokonainen perhe? Antaa heidän itse osallistua ruuan valmistamiseen tai heittää pallo valmistamisesta kokonaan heille. Tätä mieltä on moni, mukaan lukien Anna Haapalainen, FM, tohtorikoulutettava Turun yliopistosta. Puheenvuorossaan Valtakunnallisilla Ravitsemuspäivillä lokakuussa Haapalainen korosti ruuan merkitystä kulttuuriselta kannalta. Ruoka vaikuttaa suoraan aistien kautta tunteisiin. Miksi kaipaammekaan ruisleipää ja salmiakkia pitkillä ulkomaanmatkoilla? Ainakin tuttuuden ja turvallisuuden vuoksi: muistot kotimaasta lämmittävät oudossa ympäristössä.
Erilaisiin ruokiin liittyy meillä jokaisella paljon muistoja. Muistot ovat usein tunteiden värittämiä. Äidin kanssa torilta haetut tuoreet kesäkasvikset, niistä valmistettu kesäkeitto ja sen syöminen aurinkoisena kesäpäivänä, rauhassa ja porukalla naureskellen, jättivät minuun voimakkaan myönteisen tunnemuiston, jonka edelleen yhdistän kesäkeittoon. Onhan tuo ruoka itsessäänkin maukas, mutta tärkeämpää minulle on sen syömisessä siitä kumpuavat voimakkaat ilon hetket. Puhumattakaan aamupuurohetkistä mummolassa, piparitalotalkoista aatonaattona, tai eväsleivistä ja kaakaosta patikointiretkellä lähiluonnonpuistossa. Varsin voimakkaita ruokaan liittyviä tunnemuistoja.
Puhumattakaan aamupuurohetkistä mummolassa, piparitalotalkoista aatonaattona, tai eväsleivistä ja kaakaosta patikointiretkellä lähiluonnonpuistossa.
Moni tunnistaa itsessään tunnesyömistä. Kun kiukuttaa, riemastuttaa, stressaa tai tylsistyttää, kaivetaan herkut esiin. Syöminen voi olla keino turruttaa ikäviä tunteita. Toisaalta tunteet voivat olla helppo tekosyy syömiselle. Näissä tilanteissa tunteet ja ruoka kulkevat tiukassa käsikynkässä ja vaikuttavat toinen toiseensa. Tilanteiden tunnistaminen on hankalaa ja vaatii harjoittelua, mutta auttaa ymmärtämään omaa syömiskäyttäytymistään paremmin.
Tunteet ja ruoka kulkevat tiukassa käsikynkässä
Tunteet ja tunteminen on jänniä sanoja. Paitsi että tunteet tarkoittavat näitä elämyksiä, positiivisia ja negatiivisia, joita koetaan joka päivä, tunteminen on myös yksi konkreettinen aistimisen muoto. Tuntoaistin avulla käsitetään ja käsitellään (jälleen kiinnostavia sanoja!) maailmaa koskettelemalla. Myös lämpötila ja kipu tunnetaan. Suussa ruuan suutuntuma lisää (tai vähentää) ruuan herkullisuutta. Suun limakalvot tuntevat myös ns. kemotuntemuksia: chili polttaa, mentoli viilentää, etikka kipristää.
Eikä sovi unohtaa ruokansa tuntemista noin tiedollisella tasolla. Tunnetko ruokasi alkuperää? Mistä kasvikset lautasellesi matkaavat? Miten ihmeessä leivän rapea kuori on saatu aikaan leipomossa?
Ruoka herättää tunteita ja tuntemuksia. Tuntemukset voivat herättää tunteita. Tunteet saattavat herättää tuntemuksia.
Seuraavan kerran kun laitat jotain suuhusi, kehotan pysähtymään. Mitä tunnet?
kirjoittaja: Saila Paavola, Ruukku ry