”Älä leiki ruuallasi!” Olen lapsena tämän monesti kuullut ja tottumuksesta itsekin käyttänyt, myönnän kyllä. Kunnes Makumestari-hanketta vuosi sitten aloittaessamme pysähdyimme miettimään, mitä lauseen taustalla on. Onko ruualla leikkiminen loppujen lopuksi kovinkaan haitallista?
Leikkien lapsi oppii
Usein sanotaan, että leikki on lapsen työ. Lapsi muodostaa käsityksensä maailmasta leikin avulla ja oppii uutta leikin ohessa. Lapsi on luontaisen utelias, tutkimusmatkailija omassa maailmassaan, ja tätä jos mitä kannattaa ruokakasvatuksessa hyödyntää!
Kun ruualla leikkiminen kielletään, saa ruokakin siinä sivussa negatiivisen sävyn. Ja eihän leikki itsessään ole huono asia. Kunnes ylitetään se veteen piirretty raja, jonka jälkeen homma menee överiksi ja ruokaan ei enää suhtauduta sitä arvostaen. Kutsuttakoon tätä vaikka pelleilyksi. Olkoon leikki edelleen se iloinen asia, jota lapsi rakastaa ja johon aikuiset kannustavat.
Ripauksen leikkiä voi hyvin ottaa mukaan myös ruokailutilanteisiin. En tarkoita tällä sitä, että pikkutraktorit, pehmonorsut ja nukenrattaat tarvitaan mukaan ruokapöytään, mutta leikkiä voidaan saada aikaan myös pöydänantimilla, yhdessä aikuisen kanssa. Näin vahvistetaan lapsen myönteistä suhdetta ruokaan ja ruokailutilanteisiin, innostetaan maistamaan ja tuetaan lapsen ruokarohkeutta.
Miten ruualla voisi leikkiä?
Lapsen mielikuvitusta kannattaa hyödyntää keittiössä ja ruokapöydässä. Ruokapöytä saattaa näyttää kolmivuotiaan kattajan jäljiltä varsin mielikuvitukselliselta, mutta sanotaanhan vaihtelun virkistävän. Isompi lapsi saattaa rakastaa salaattisommittelua tai pikkuleipäaskartelua, ja ruokapöydässä uusiin makuihin voidaan tutustua väkertämällä maisteluannoksista maisemia tai kasvoja lautaselle. Parsakaalin nuppu näyttää aivan pieneltä puulta ja kaalin lehdestä voi askarrella paprikaveneelle purjeen.
Ja voihan ruokia pienessä määrin ottaa mukaan lasten perinteisiinkin leikkeihin: eväsretkileikissä voi olla hauskaa nakerrella pieniä porkkananpaloja pöydän alla ja kaupassa voidaan vaihteeksi myydä vaikka retiisejä, jotka asiakas saa maksettuaan popsia. Vinkki: näihin leikkeihin kannattaa lapsille antaa niitä ruokapöydässä vähemmän suosittuja makupaloja. Iloisen leikin aikana nekin saattavat maistua ja samalla maut muuttuvat tutummiksi.
Muinaisjäänne lauseiden joukossa
Ruualla ei saa leikkiä. Tällä lauseella on historiansa. Leikkimisellä on tässä yhteydessä tarkoitettu ruualla sotkemista tai huomionhakuista pelleilyä. Pula-aikana ruuan haaskaaminen oli vielä nykyistäkin suurempi rikos. Sotkemisessa ja pelleilyssä on ruuan kunnioittaminen usein kaukana, emmekä me Ruukussa toki halua tähän kannustaa. Positiivinen, leikin varjolla tapahtuva ruokaan tutustuminen ja uusiin makuihin tottuminen sekä ruokailo ruokapöydässä puolestaan ovat ehdottomasti kannatettavia.
Mitäpä jos muotoillaan lauseet uudestaan? Ruualla ei sovi pelleillä. Ruualla SAA leikkiä!
Kirjoittaja: Saila Paavola, ruokakasvatuksen asiantuntija, Ruukku ry
ps. Makukoulussa leikki on hyvin keskeistä. Tästä lisää Hannen seuraavassa blogitekstissä!