Ruukku 15 vuotta
» » » Ruukusta kasvoi tärkeä ruokakasvatuksen vaikuttaja

Ruukusta kasvoi tärkeä ruokakasvatuksen vaikuttaja

luokassa: Maun jäljillä Blogi, Uutiset | 0

Kun Euroopan johtajat haukkuivat suomalaista ruokaa 2000-luvun alkupuolella, moni suivaantui; yksi heistä oli ravitsemusasiantuntija Ulla Rauramo, Ruukun ensimmäinen toiminnanjohtaja.


− Meillä on ja oli kyllä silloinkin vaikka miten hyviä ruokia, mutta emme osanneet markkinoida niitä oikein. Onhan ruokakulttuurimme nuorempi kuin Etelä- ja Keski-Euroopassa, mutta meillä on ihania raaka-aineita, joista siellä ei edes tiedetä. Ruokakeskustelu oli meillä keskittynyt lähinnä terveellisyyteen. Makua toki on aina arvostettu, mutta laajempi ruokakulttuurin tuntemus oli jäänyt harvojen harrastukseksi, Rauramo pohdiskelee.

Rauramon mukaan meiltä puuttui noihin aikoihin ruokakeskustelun taitoa. Ruuan makua ei yleensä kuvailtu, se oli vain hyvää tai pahaa, lämmintä tai kylmää. Hän kuitenkin tiesi, että Suomestakin löytyi innokkaita viiniharrastajia, jotka opettelivat tunnistamaan ja kuvailemaan makuja. Miksi ei siis maisteltaisi ja kuvailtaisi ruokaa? Opittaisiin arvostamaan paremmin myös suomalaisten ainutlaatuisten raaka-aineiden makuja ja puhumaan niistä.

Makukoulun siemenet itävät

Ulla Rauramo siirtyi eläkkeelle 2015, kesäkodissaan hän hoitaa puutarhaa, kanoja ja lampaita.

Rauramo alkoi etsiä asiasta tietoa ja huomasi, että Helsingin yliopistossa makukoulua oli jo alettu tutkia soveltaen ranskalaista alakoululaisille tarkoitettua aistien ja ruokatiedon aktivointiohjelmaa helsinkiläisessä koulussa. Myös Jyväskylässä oli sovellettu ranskalaisen Sapere-ruokakasvatusmenetelmän oppeja päiväkodeissa. Siellä varhaiskasvatuksen toimijat olivat huolestuneet lasten valikoivuudesta ruokien suhteen, ja esimerkiksi kasvisten syömistä haluttiin kohentaa.

Ulla Rauramo kaavaili, että makukoulutoiminnalla voisi vaikuttaa myös Suomen maahanmuuttajien kotoutumiseen. Hän oli ollut mukana vapaaehtoistyössä opettamassa naisille suomen kieltä ja miettinyt, miten perheenäidit löytävät tarvitsemiaan ruokatarvikkeita suomalaisesta kaupasta.

− Ajattelin, että järjestettäisiin ruokakursseja, joissa suomalaiset voisivat esitellä, miten esimerkiksi maitotuotteita ja kalaa käytetään.  Tänne muuttaneilla olisi puolestaan paljon annettavaa meille kasvisruokien valmistuksen opetteluun. Molemmat hyötyisivät ja samalla opittaisiin kieltä.

Rauramo kokosi tiimiin ruoka-alan, ruokakulttuurin ja ravitsemuksen asiantuntijoita ja Ruokakulttuurikeskus Ruukku perustettiin 2006. Kulttuurien välinen yhteistyö ei päässyt heti toteutumaan, mutta tällä hetkellä yksi Ruukun hankkeista tuottaa materiaalia eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten ruokakasvatukseen.

Ruokatieto muuttuu ruokataidoiksi

− Meistä oli luontevaa aloittaa ruokasivistyksen edistäminen Suomessa lapsista, Rauramo kertoo. Sapere-menetelmää oli toteutettu päiväkodeissa, joten ensimmäinen hanke, Tiedosta taidoksi, suunniteltiin alakoululaisille. Se toteutettiin pääkaupunkiseudulla kotitalousopettaja Hanne Penttisen ja Ulla Rauramon vetämänä 2011−2012. Luotiin puitteet alakoulun Makukoululle, suunniteltiin opas opettajille ja koottiin tarvikepaketti. Myöhemmin Makukoulu-kirja on uudistettu ja makukoulupaketista on kehitetty käytännöllisempi tuote.

Ruukun Makumatkalla-kirja ilmestyi 2013. Se havainnollistaa, miten ruoka-asioita voi käsitellä laajasti lähes kaikilla oppitunneilla. Ruokakulttuuriteos Lautasta laajemmalta ilmestyi e-kirjana vuonna 2014, ja monipuolinen tietokirja on edelleen käytössä ravintola-alan oppilaitoksissa.

− Ruoka kiinnostaa kaikkia, se liittyy niin moneen elämänalueeseen. On mielenkiintoista tietää, miten ennen syötiin, mistä ruoka nykyään tulee, mitä ruoka sisältää, miten se vaikuttaa terveyteen. Ruuantuotannon vaikutus luontoon kiinnostaa koko ajan kasvavassa määrin, samoin ruokahävikin minimoiminen. Ruoka liittyy sosiaaliseen kanssakäymiseen ja yhdessäoloon, elämyksiin, taiteisiin ja viihtymiseen, Ulla Rauramo kiteyttää.


Ruokakasvatus kuuluu Saila Paavolan päiviin myös kotona.

Makumestari-tapahtumakiertue suunnattiin perheille ja toteutettiin ympäri maan vuosina 2015−2016. Perheet pääsivät ratkomaan Makukoulun tehtäviä yhdessä kulkien aistirataa pitkin.

− Osallistujat olivat innoissaan ja heillä oli hauskaa, kertoo ruokakasvatuksen asiantuntija Saila Paavola, joka työskenteli silloin yhdistyksen toiminnanjohtajana. Makumestari oli ainutlaatuinen, sen kaltaisia tapahtumia ei yleisesti ole perheille tarjolla. Palautekyselyn perusteella suuri osa osallistujista innostui kokeilemaan uusia kasviksia, myös monipuolinen syöminen ja yhdessä ruokailu olivat lisääntyneet perheissä.

Ruokakasvatus edistää lasten terveyttä

Ruokakasvatustyön kehittäminen alkoi jalostua Ruukun ensisijaiseksi tehtäväksi, kun THL:n erikoistutkija Heli Kuusipalo toimi yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana 2013−2018. Suomalaisen kansanravitsemuksen haasteiden ratkominen on Kuusipalon työssä keskeistä, ja hän innostui ruokakasvatuksen merkityksestä lasten terveydelle:

− Kymmenisen vuotta sitten alettiin katsoa terveyden edistämistä kokonaisvaltaisemmin. Ruokakasvatukseen liittyvän tutkimuksen myötä havaittiin, että tarvitaan uusia lähestymistapoja, joilla vaikuttaa syömiskäyttäytymiseen. Aihetta selvitettiin monella eri taholla: Turun, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen sekä Jyväskylän sairaanhoitopiirin vetämissä tutkimuksissa ja hankkeissa. 

Heli Kuusipalo valmistaa vapaa-aikanaan usein ruokaa isolle ystäväjoukolle.

Kuusipalo vakuuttui ruokakasvatuksen tarpeellisuudesta ja se kirjattiin valtion ravitsemusneuvottelukunnan lapsiperheille ja varhaiskasvatukseen suunnattuihin ruokasuosituksiin. Lisäksi ruokakasvatuksen näkökulma otettiin huomioon monissa THL:n tutkimushankkeissa, joissa Ruukkukin on ollut mukana.

− Ruukku on tehnyt hyvää tieteeseen pohjaavaa ruokakasvatustyötä, mistä kertoo sen vuonna 2020 saama Kansanterveyspalkinto. Toiminnan turvaamiseksi todella tarvittaisiin pitkäaikaista rahoitusta, Kuusipalo painottaa.

Alakoulut kehittävät ruokakasvatusta

Ajatus Maistuva koulu -toiminnasta alkoi kypsyä viitisen vuotta sitten ruokakasvatustyöstä innostuneessa ryhmässä, johon kuului Ruukun lisäksi edustajia Sydänliiton Neuvokas perheestä ja Itä-Suomen yliopiston (UEF) ruoka- ja ravitsemuskasvatuksen tutkimusryhmästä. Maistuva koulu -mallin kehittämiseen saatiin rahoitus sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahasta vuosiksi 2018−2020. Ruukun kanssa sitä lähti toteuttamaan UEF:n työryhmä.

Ensimmäinen saavutus oli laadukkaan, useiden eri toimijoiden tuottaman ruokakasvatusmateriaalin kokoaminen yhteen Maistuva koulu -sivuille, jossa se on helposti opettajien, kasvattajien ja ruokapalvelujen käytettävissä. Kun toimintaa oli pilotoitu, sen toimivuutta tutkittiin eri puolilla maata viidessä kunnassa.

Lupaava tutkimustulos kertoi, että Maistuva koulu –toiminta alakouluissa kohensi oppilaiden koululounasta Opettajat saivat lisää työvälineitä ruokakasvatuksen toteuttamiseen ja oppilaat kokivat, että heillä oli mahdollisuus vaikuttaa kouluruokailuun. Suurimmat muutokset oppilaiden käyttäytymiseen saavutettiin niissä kouluissa, joissa koko koulu otti ruokakasvatuksen yhteiseksi päämääräkseen.

Ruukku keskittyy ruokakasvatukseen

Ruukkua vuodesta 2018 luotsannut toiminnanjohtaja Silja Varjonen kertoo, että oli luontevaa selkeyttää vuonna 2019 yhdistyksen nimeksi Ruokakasvatusyhdistys Ruukku, kun toiminta keskittyi ruokakasvatuksen kehittämiseen ja siitä kiinnostuneiden tahojen yhdistämiseen.

− Ruukussa ruokakasvatus-termi ymmärretään laajasti. Se tarkoittaa ajatuksia, puhetta ja toimintaa ruuasta ja ruuan äärellä. Tavoitteemme on vahvistaa ruokaosaamista ja ruuan arvostusta ja lisätä sen avulla kestävää hyvinvointia.

Parhaillaan Ruukku, UEF ja Sydänliito jalkauttavat Maistuva koulu -mallia ja Neuvokas perhe – ruokakasvatuspalvelua maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella. Ruukku työskentelee niin opettajien kuin kuntapäättäjienkin kanssa, jotta ruokakasvatus otettaisiin vakavasti ja se vakiintuisi koulujen ja päiväkotien päivittäiseen toimintaan.

Maistuva koulu -malli saa lisäksi kasvattajien toivomaa täydennystä, kun Ruokailoa kaikille -hanke valmistuu. Ruukku tuottaa monikulttuurista aineistoa lasten ruokakasvatukseen ja perheiden tukemiseen yhdessä Sydänliiton Neuvokas perhe -toiminnan kanssa.

Ruokatutka-kampanja kannustaa lapsia ja nuoria tutkimaan ja pohtimaan ruoka-asioita. Ruukku on mukana ruokakasvatustoimenpiteiden suunnittelussa jo neljättä vuotta. Kampanja kuuluu Euroopan koulumaito- ja kouluhedelmätuen koulutuksellisiin liitännäistoimiin ja se jatkuu vuoteen 2023.

Silja Varjonen unelmoi, että ruokakasvatus lisää lasten ja aikuisten ruokailoa.

Ruukusta versoo uutta

Ensi vuonna Ruukku on mukana Suomen Akatemian rahoittamassa Helsingin yliopiston Ruoka-askel-tutkimuksessa. Toiminnanjohtaja Silja Varjosen mukaan yhteistyö yliopistojen tutkimushankkeiden kanssa on ollut Ruukulle tärkeää:

− Se on antanut meille näköalapaikan alan uusimpaan tietoon. Esimerkkinä Varjonen kertoo Luontoaskel hyvinvointiin -tutkimuksesta, jossa Ruukku oli mukana kouluttamassa varhaiskasvatuksen henkilökuntaa vuonna 2019. Myös Ruoka-askel-tutkimuksessa Ruukku perehdyttää päiväkotien kasvattajia ruokakasvatustyöhön.

− Ruukun tulevaisuuden tavoite on saada ruokakasvatustoiminta vakiintumaan koko maassa. Toiveen toteutumiseen tarvitaan jatkuva rahoitus, jonka turvin Ruukku voisi jatkaa pitkäjänteistä työtä ruokakasvatuksen edistäjänä ja toimijoita yhdistävänä voimana Suomessa, Varjonen tähdentää.

Ruokakasvatusyhdistys Ruukku

  • Perustettiin 2006 nimellä Ruokakulttuurikeskus Ruukku.
  • Toteuttaa kestävää hyvinvointia edistäviä ruokakasvatushankkeita.
  • Sai THL:n Kansanterveyspalkinnon 2020.
  • Toiminnanjohtaja Silja Varjonen.
  • Hallituksen puheenjohtaja Sanna Talvia.

Kirjoittaja Soili Soisalo