Ruuanvalmistus retkikeittimellä, käsin tiskaaminen ja perunoiden pilkkominen ovat monelle nuorelle partiolaiselle uusia ja kasvattavia kokemuksia leirillä. Ruoka on keskeinen osa leirielämää, mutta ruokakasvatusta ei kuitenkaan tunnisteta osaksi kasvatuksellista partio-ohjelmaa.
Leirien ja retkien ruokailutilanteissa on mahtava potentiaali partiokasvatukselle!
Eivätkä ruokakasvatuksen mahdollisuudet rajoitu vain partioon – tästä jutusta voi saada ruokakasvatusvinkkejä myös muihin harrastuksiin.
Olin vastuussa kesäkuussa järjestetyn Kettu-partioleirin ruokahuollosta. Päätin ottaa ruokakasvatuksen osaksi leirin ohjelmaa. Toteutin Kettu-leirillä ruokakasvatusaktiviteetteja, jotka räätälöin ohjelmaan osallistuvien ikäkauden mukaisiksi. Ruokakasvatusohjelmassa tehtiin taidetta mandariineista (toki tuotokset sai myös syödä), tutustuttiin viiteen perusmakuun tuttujen ruoka-aineiden avulla, keksittiin uusia ruokalauluja ja pelattiin ilmastoruokapeliä isompien kesken. Ruokakasvatusaktiviteetit olivat niin lapsille kuin aikuisillekin uutta ja innostavaa partio-ohjelmaa. Suosittelenkin soveltamaan esimerkiksi näitä Maistuvan koulun aktiviteetteja leiriohjelmaan:
- Perusmakujen tunnistaminen kasviksilla (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
- Perusmaut ruuassa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
- Ruokaa kaikille aisteille (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Ruoka ja ruokailu tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia kasvatukselliselle leiriohjelmalle. Haastan leiriohjaajat pohtimaan jo suunnitteluvaiheessa, miten ruoka otetaan mukaan kasvatustoimintaanne. Tässä muutamat vinkit, joita pohtimalla pääsette alkuun:
- Käykää ohjaajien kanssa läpi yhteiset periaatteet ruokailulle. Miten ruokailussa toimitaan, miten lapsia ohjataan ja kannustetaan? Syömisen pitäisi olla kaikille mukava tilaisuus, jossa rakennetaan tervettä suhdetta ruokaan ja omaan kehoon. Nyt viimeistään on aika sopia ohjaajien kesken, ettei ketään pakoteta syömään, vaan annetaan lapsien luottaa omaan kylläisyydentuntemukseensa. Syömään pakottaminen ei kehitä lapsen itsesäätelykykyä ja tervettä suhdetta ruokaan, vaan jättää ikävän muiston kyseisestä ruokalajista ja ruokailutilanteesta.
- Tarjottavan ruuan raaka-aineiden tutkiminen kaikilla aisteilla ennen ruokailua tekee ruuan tutuksi lapsille, jolloin varovaisempikin syöjä saattaa uskaltautua maistamaan uusia ruokia. Tutkimisen voi toteuttaa vaikka pelin muodossa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
- Miettikää, miten voitte osallistaa lapset ruuanvalmistukseen.
Päivän menun kirjoittaminen ja kuvittaminen on mielekäs tehtävä!
Meidän kesäleirillämme 12-17-vuotiaat auttoivat keittiövartioina ruuanlaitossa: pilkkoivat, hämmensivät ja jakoivat ruokaa. Nuoremmatkin leiriläiset voivat hyvin toimia keittiövartioissa. Sopivia tehtäviä kyllä löytyy, kunhan ohjausta on tarpeeksi. Keittiövartiolle on hyvä suunnitella vaihtelevia tehtäviä, ei pelkkää puurtamista. Esimerkiksi päivän menun kirjoittaminen (ja kuvittaminen) kaikkien näkyville voi olla todella mielekäs tehtävä! Keittiövartiossa toimiessaan leiriläiset samalla tutustuvat päivän ruoka-aineisiin ja ruuanvalmistukseen, mikä myös osaltaan lisää ruuan hyväksyttävyyttä ja arvostusta.
Ruoka on läsnä joka päivä – niin koulussa, kotona kuin harrastuksissakin. Pienet ruokakasvatusteot eivät vaadi suuria panostuksia, mutta ruokailo kasvaa kohisten!
Teksti ja kuva: Aliisa Hyvönen
Ruokakasvatuksen asiantuntija Ruukussa ja aktiivinen partiolainen Helsingin Hakatytöissä