Marraskuinen aamupäivä on ulkona niin harmaa kuin olla voi, mutta sisällä Mikkolan nuorisotalolla väriä piisaa. Pöydälle on levitetty isoja kasvisjulisteita ja viereen pilkottu kasvismaistiaisia. Juttelemme kasviksista ja samalla harjoittelemme suomen kieltä. Mukana on vasta hiljattain Suomeen muuttaneita naisia sekä kauemmin täällä asuneita. Yhteinen tavoite on oppia kieltä, tutustua suomalaiseen koulujärjestelmään ja päästä mukaan työelämään.
Toiminnasta on vastuussa Vantaan kaupunki ja hanke kulkee nimellä ”Vanhemmat mukaan kouluun ja työelämään”. Me Ruukusta olemme mukana kokeilemassa, kuinka kehittämämme ruokakasvatuksen materiaalit toimivat täällä aikuisten parissa. Mukana erilaisten kuvien lisäksi on makuhyrrä, jota on kokeiltu aikaisemmin myös päiväkodissa kevättapahtumassa. Hassunkurinen hyrrä innostaa ja huvittaa jälleen. Naiset maistavat vuorollaan vihreää kiiviä tai keltaista banaania ja muistelevat niiden suomenkielisiä nimiä. Mitä muita vaaleanvihreitä tai oransseja kasviksia keksitään? Kasvisjulisteesta saa luntata, jos ei muuten muista nimiä.
”Haluan maistaa kyssäkaalia, kiitos.”
”Ei kiitos, en halua maistaa kirsikkatomaattia.”
Monella toimintaan osallistuvalla naisella on lapsia. Pienimmät lapset touhuavat viereisessä tilassa matolla, isommat ovat koulussa. Jokunen isäkin kuulemma on toiminnassa mukana, mutta ei ainakaan tänään Mikkolassa. Myös vanhempien roolista lapsen ruokakasvattajina keskustellaan. Maistuisiko kasvis paremmin, jos siitä askartelisi yhdessä lapsen kanssa hauskan hahmon? Tutustumiseen voidaan käyttää myös eri aisteja: tämä tomaatti on punainen, pyöreä, kylmä, pehmeä. Sanavarasto kasvaa taas.
Tekemisen lomassa osallistujat jakavat myös kasvisten käyttövinkkejä. Lupaapa eräs osallistujista tuoda puheeksi noussutta pikkelssiä seuraavalle kerralle maistettavaksi. Jos ei muuten selviä, mitä pikkelssissä on, auttaa iso irvistys kuvaamaan etikan happamuutta kanssaosallistujille. Keskustelussa apuna on suomen lisäksi ainakin englanti ja dari – sekä tietysti kuvat ja elekieli.
Ruukun ja Sydänliiton yhdessä toteuttamassa Ruokailoa kaikille! -hankkeessa tuotetaan ruokakasvatuksen materiaalia ja toimintaideoita ulkomaalaistaustaisille lapsille ja lapsiperheille. Tavoitteena on auttaa ammattilaisia mm. päiväkodeissa, alakouluissa ja neuvolassa ottamaan ruoka-asioita puheeksi tarjoamalla tähän työkaluja. Terveyden edistämisen hankkeessa tavoiteltavat käyttäytymismuutokset liittyvät ennen kaikkea ravitsemukseen: kuinka voisi käyttää kasviksia enemmän ja monipuolisemmin, kuinka valita hyvä aamupala ennen kouluun lähtöä, miksi säännöllinen ateriarytmi on niin tärkeää ja miksi jatkuva napostelu rasittaa hampaita ja vatsaa.
Ruoka toimii loistavana harjoitusmateriaalina kielen oppimiseen ja kotoutumiseen. Suomen kielen kehittyminen helpottaa myös esimerkiksi ruokakaupassa käyntiä. Ruoka kiinnostaa ja yhdistää ihmisiä kulttuuritaustasta riippumatta – varsinkin kasvikset ovat teema, josta on helppo lähteä liikkeelle. Kuten myös Mikkolan ryhmän kanssa huomasimme.
Kirjoittajat: Saila Paavola ja Henriikka Jussila