Lapset ja nuoret altistuvat päivittäin viesteille, miltä kehon tulisi näyttää ja miten kuuluisi syödä. Monenlaiset ulkonäköpaineet ovat lisääntyneet, samoin syömishäiriöoireilu ja ylipaino. Jokainen koulun aikuinen voi olla tärkeä syömisen ja kehorauhan malli oppilaille.
Tavoitteena tasapainoinen ruokasuhde
Lapsilla ja nuorille on tärkeää opettaa myönteistä ja tasapainoista suhtautumista syömiseen. Myönteinen suhtautuminen tarkoittaa, että ruoka on kiva tai neutraali asia elämässä. Ruuan ei tarvitse olla erityinen intohimo, mutta ei myöskään herättää syyllisyyttä tai ahdistusta.
Nykypäivän ruokaympäristöissä tarvitaan myös taitoa suhtautua joustavasti niin sanottuihin herkkuihin. Kaupoissa on lähes rajattomasti tarjolla limuja, sipsejä ja karkkeja, joiden paikkaa on hyvä harjoitella. Ruokien kieltäminen ei yleensä kannata, sillä se voi johtaa entistä suurempaan himoon tai ylilyönteihin.
Rutiineja ja joustoa ruokailuun
Tasapainoinen ruoka- ja kehosuhde vaatii, että ruokailussa on jonkinlaiset rutiinit ja ruoka-ajat. Näiden puitteissa syömistä ohjaavat nälän ja kylläisyyden tunteet. Tarvittaessa haetaan lisää ruokaa tai otetaan ylimääräinen välipala, jottei nälkä kasva suunnattomaksi. Joskus kokeillaan omia rajoja, paljonko vatsaan mahtuu. Välillä lautaselle voi jäädä ruokaa, jos tulikin jo kylläiseksi.
Koulussa rutiinia syömiseen ja aterian koostamista opettaa kouluruokailu. Myös ruokailun ulkopuolella ruoka näkyy lähes kaikissa oppiaineissa jollain tapaa. Opetuksen ja arjen lomassa opettaja jakaa oppilaille arvoja ja asenteita ruokaa kohtaan. Miten ruuasta puhutaan? Mitä omasta kehosta ajatellaan?
Miten opettaa ruuasta?
Ruokakasvatuksen näkökulmasta ei opetuksessa suositella ruokien mustavalkoista jaottelua hyviin ja huonoihin. Mikään ruoka kun ei yksinään tuhoa terveyttä tai kata kaikkea tarvitsemaamme. Oleellisempaa kuin yksittäisten ”terveellisten” ruokien tunnistaminen on opettaa monipuolisen aterian koostamista, yhdessä syömistä, ruuan ääreen rauhoittumista ilman älylaitteita, ateriarytmiä, ruokien sanoittamista ja uusiin ruokiin tutustumista pikkuhiljaa eri aisteilla.
Joissain oppikirjoissa on vielä nähtävissä perinteisempää laihdutuskeskeistä materiaalia kuten kalorimäärien laskemista tai karkkilakkoon kannustamista. Tällaisten viestien aika on ohi ja toivottavasti niistä päästään eroon uudemmissa painoksissa. Ruokakasvatuksen tarkoituksena ei ole pelotella ruualla tai varsinkaan kannustaa lasta laihduttamaan. Se voi jättää pitkäkestoiset jäljet lapsen tai nuoren ruoka- ja kehosuhteeseen.
Täydennyskoulutusta opettajille
Luokan- ja aineenopettajille on tarjolla täydennyskoulutus Eväitä eheään ruokasuhteeseen. Koulutus tarjoaa ymmärrystä ja keinoja, miten opettaja voi tukea oppilaiden tasapainoisen ruoka- ja kehosuhteen muodostumista.
Opetushallituksen rahoittama täydennyskoulutus on osallistujille maksuton ja koostuu kolmesta osasta. Näistä ensimmäinen järjestetään huhtikuussa 2023 ja on veso-koulutuspäivän laajuinen. Lue lisää ja ilmoittaudu täältä.
.
Kirjoittaja: Henriikka Jussila, ruokakasvatuksen asiantuntija, Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry