Onnekas on se, jolla on muistoja kalastusreissusta vaarin kanssa, mummin kanssa leivotuista korvapuusteista tai mummolan pakastimesta, joka täyttyy itsestään jäätelöstä.
Joskus sukupolvien välille saattaa kuitenkin syntyä ristiriitoja, jos ajatukset ruuasta ja kasvatuksesta ovat kovin erilaiset. Se on toki hyvin ymmärrettävää, sillä isovanhempi ja lapsenlapsi kasvavat hyvin erilaisissa ruokaympäristöissä. Monet ruokaan ja kasvatukseen liittyvistä ajatuksista ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenten aikana.
Osa mummoista ja vaareista saattaa olla hyvin tiiviisti läsnä lastenlasten arjessa, toiset tapaavat vain lomilla. Mitä tiiviimmin isovanhemmat ovat mukana lasten ja lastenlasten arjessa, sitä tärkeämpää on yhdessä keskustella siitä, mitä lapsille tarjotaan ja miten ruuasta puhutaan. Isovanhemmat voivat olla tärkeitä ruokakasvattajia lapsen arjessa.
Seuraavana muutama ajatus sinulle vanhempi sekä pohdittavaa sinulle, mummo, pappa tai muu lapselle tärkeä aikuinen!
Vanhemmalle
Näytä itse mallia tarjoamalla ruokaa, joka on sinulle tärkeää ja keskustelemalla ruokapöydässä niin, kuten itse toivoisit, että keskusteltaisiin.
Kerro avoimesti ruokaan liittyvistä periaatteistasi ja perustele ne. Esimerkiksi ”Minusta on tärkeää, että lapsi saa itse päättää, kun on kylläinen. Silloin hän oppii syömään itselleen sopivia määriä ja kuuntelemaan omaa kehoaan. Ruokaa ei tarvitse tuputtaa.” ”Nykyään suositellaan, että pienet lapset eivät söisi kovin usein makkaraa, koska he saavat niistä liikaa nitriittiä. Eilen syötiin jo makkaraa, joten voitaisiinko tänään tehdä nakkikeiton sijaan lohikeittoa?”
Vaikka kotona ei juoda mehua ruuan kanssa tai saa käydä alvariinsa keksipurkilla, haittaako vaikka mummolassa saa niin tehdä?
Jos isovanhemmat hoitavat lapsenlapsia, pohdi, mitkä asiat ovat sellaisia, joista on ehdottomasti pidettävä kiinni. Esimerkiksi turvallisuuteen liittyvät asiat: sormiruokailevaa vauvaa ei jätetä yksin, taaperoille ei kovia karkkeja ja pienet lapset istuvat alas syömään. Mieti mistä asioista voit joustaa. Vaikka kotona ei juoda mehua ruuan kanssa tai saa käydä alvariinsa keksipurkilla, haittaako vaikka mummolassa saa niin tehdä? Mummolassa voi olla erilaiset ruokasäännöt ja tarjolla erilaista ruokaa, kyllä lapsetkin sen tajuavat.
Isovanhemmalle
Ole avoin ja kiinnostunut siitä, miten lapsesi kasvattaa omaa lastaan ja minkälaisia ohjeita vaikkapa neuvoloista nykyään annetaan. Kunnioita lapsesi valintoja ja periaatteita. Varsinkin ensimmäisen lapsen saadessaan lapsesi saattaa olla epävarma vauvansa ja myöhemmin taaperonsa ruokailuun liittyvistä asioista. Isovanhempana saatat olla kultaakin arvokkaampi tuki, kun osoitat luottavasi lapseesi vanhempana tässäkin asiassa.
Neuvojen sijaan käytännön apu on usein parasta apua: tarjoa syli heijausta kaipaavalle vauvalle tai leikitä lasta, kun vanhemman pitää laittaa ruokaa. Tai mikä parasta, tartu itse kauhaan tai tuo ruoka valmiina tullessasi!
Jos olet huolissasi lapsenlapsesi ravitsemuksesta tai siitä, miten häntä ruokitaan koita ottaa asia rauhallisesti puheeksi. Pikkulapsiarjessa vanhempien voimavarat ovat välillä kortilla, ja ruokailut hoidetaan toisinaan automaattipilotilla, eikä asiaa ole välttämättä juurikaan pohdittu. Kysy mitä vanhemmat itse ajattelevat, ja haluavatko muutosta asiaan.
Mieti, mitä sinä haluaisit opettaa lapsenlapsellesi ruuasta ja näytä esimerkkiä.
Mieti, mitä sinä haluaisit opettaa lapsenlapsellesi ruuasta ja näytä esimerkkiä. Esimerkiksi jos yhteiset ruokahetket ovat sinulle tärkeitä – kutsu porukka koolle! Jos sinulle on tärkeää, että kaikkea maistetaan, kokeile lapsenlapsen kanssa itsellesi vieraita ruokia.
Jos sinulle on mieleistä viettää aikaa ruuan parissa, ota lapsenlapsi mukaan: sienimetsään, keittiöön, ongelle, kahvilaan! Nämä ovat ihania muistoja lapselle ja mahdollisuus välittää tärkeää ruokaperinnettä seuraavalle sukupolvelle.
Kirjoittaja:
Silja Varjonen, toiminnanjohtaja