Makumestarikiertue tutkijan silmin
Tyttö maistelee makujauhetta mielissään, kun taas vieressä poika hapuilee vesilasia irvistävä ilme kasvoillaan. Viereisellä aistipisteellä joku huudahtaa innoissaan tunnustellessaan yllätyspussin sisältöjä, ja kauempana ystävykset pohtivat tuoksuuko pullossa kaneli vai sittenkin kardemumma: ”pullassa tätä ainakin on, se on varma”.
Viime syksynä Makumestari-kiertue aloitti Suomen valloituksen. Makumestari oli uudenlainen kokoperheen ruokatapahtuma, joka innosti myös meitä kotitaloustieteen opiskelijoita. Etenkin ruokakasvatuksen uudenlainen toteuttamismalli, ja tapahtumien tavoite tuoda perheelle ruokailoa, loivat kiinnostavat puitteet tapahtumien tutkimiseen. Kolme opiskelijaa ryhtyikin hahmottelemaan tutkielmaansa kiertueesta. Kiinnostuimme kaikki kiertueesta hieman eri näkökulmista ja tuloksena syntyi kolme erilaista kotitaloustieteen pro-gradu -tutkielmaa. Jenni haastatteli kävijöitä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) heti aistiradan suorittamisen jälkeen, ja Alexandra lähetti kävijöille kyselylomakkeet (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), kun tapahtumasta oli kulunut kuukausi. Minä puolestani tein havainnointitutkimusta aistiradalla (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), jossa aikuiset ja lapset suorittivat ruoka-aiheisia tehtäviä.
Seitsemän tapahtumaa, yhteensä 1574 kävijää, 136 sivua puhtaaksi kirjoitettuja muistiinpanoja. Kulkiessani kiertueen tapahtumissa, pääsin aitiopaikalta seuraamaan ihmisten reaktioita ja aistimaan tapahtumien tunnelmaa. Havainnoitsijana seurasin muistinpanojeni kanssa, kuinka kävijät vastaanottivat tapahtuman ja miten tapahtuma käytännössä sujui. Tarkkailin, miten kävijät kuvailivat aistireaktioitaan ja millaista vuorovaikutusta kävijöiden kesken syntyi. ”Mitä sä oikein kirjoitat ylös?” Roolini tarkkailijana oli useimmiten huomaamaton, vain kaksi kävijää kysyi mitä olin tekemässä. Usein haasteena olikin enemminkin itse pysyä tarkkailijan roolissa, välillä kun olisi itsekin tehnyt mieli osallistua hauskanpitoon.
Mies ja tyttö kurkkaavat yhdessä tunnustelupussiin. Tyttö ottaa porkkanan ulos ja alkaa huutaan innoissaan: ”Minä arvasin, porkkana! Minä keksin tän porkkanan! Äiti kato!”
Ilo ja elämykset ovat tärkeä osa lapsen ruokasuhteen vahvistamista. Lapset lähtevät tutustumaan ruokaan usein kiinnostuneina. Ruokasuhteen luomisen kannalta onkin tärkeää tarjota lapselle mahdollisuuksia tutustua ruokaan eri aistein. Havainnoitsijana oli ilo seurata kuinka vanhemmat rohkaisivat lapsia eri aistien käyttöön. Tapahtumissa oli myös hienoa huomata kävijöiden onnistumisen tunteita ja aistimusten kautta syntyviä kokemuksia. Ruokailoon liittyy lapsen rohkeus maistaa ja löytää uusia makuaistimuksia. Aistiradalla lapset olivatkin hyvin rohkeita maistelijoita ja kokeilijoita!
”Tää tuoksuu ihan meidän saunalle!” ”Oi tää on ihan ku se piirakka, mitä täti leipoi meille eilen”. ”Hei mummu, tää ääni tulee silloin ku me leivotaan”. Etenkin esille tulleet muistot ja niiden kautta syntyneet tuntemukset olivat mahtavaa seurattavaa. Itse hämmästelin sitä, miten paljon lämpimiä muistoja ja tunteita pelkästään kardemumman tuoksu voikaan meissä aiheuttaa. Ehkä se on se lämmin pulla ja kylmä maito.
Tämän vuoden kiertue on parasta aikaa käynnissä. Ympäri Suomea useat lapset ja aikuiset keskittyvät aistimaan ruokaa uudella tavalla. Jos et ole vielä ollut mukana, on siihen oiva mahdollisuus Tampereella 28. – 29.10.2016. Lue lisää www.makumestari.net (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Mutta millaisia tuloksia Makumestari kiertue antoi meille tutkijoille? Jokaisella menetelmällä esille tuli erilaisia huomioita, mutta yhteistä kaikissa tutkimuksissa oli se, että tapahtuman koettiin olevan monin osin onnistunut tavoitteissaan. Ruokakasvatuksen kannalta oli erityisen tärkeää, että tapahtumissa lapset uskalsivat maistaa uusia makuja, ja tapahtuman koettiin vaikuttavan lasten rohkeuteen maistaa uusia makuja myös jatkossa. Omat tulokseni osoittivat, että tapahtuman avulla oli mahdollista luoda kävijöille ruokaelämyksiä ja- iloa. Aistirata rohkaisi ja innosti tutustumaan ruokaan ja uusiin raaka-aineisiin eri aistien avulla. Haastattelututkimuksen mukaan kävijät uskoivat tapahtuman lisäävän kiinnostusta ruokaa kohtaan, laajentavan käsityksiä ruoasta sekä vähentävän ruokaestoja. Kiertue myös mahdollisti omien aistien toimintaan tutustumisen ja opetti kävijöitä huomaamaan jokaisen yksittäisen aistin tärkeyden. Kävijöille jälkeenpäin tehdyn kyselytutkimuksen mukaan Makumestari-tapahtumalla oli vaikutusta noin kolmannesosan kyselyyn vastanneiden perheiden ruokatottumuksiin. Yleisimmät muutokset olivat ruokavalion monipuolistuminen ja kasvisten aiempaa suurempi kulutus. Perheet kertoivat myös muista muutoksista; ruokapuheen lisääntymisestä, uusien reseptien kokeilusta ja aistien käytöstä ruokaa arvioitaessa.
Kirjoittaja: Marjo Ranta, KtaO
Höylänen, Jenni. 2016. ”Pitäis kaikkien ihmisten löytää umami jostain”. Lapsiperheiden kokemuksia Makumestari-kiertueesta. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) Pro-gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto.
Ranta, Marjo. 2016. Aistien ruokailoa – havainnointitutkimus Makumestarikiertueesta. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)Pro-gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto.
Rossi, Alexandra. 2016. Makumestari-tapahtuman vaikutukset lapsiperheiden ruokatottumuksiin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Pro-gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto.