Ateriaetu ja esimerkkiruokailu puhuttavat päiväkodeissa, kouluissa ja kunnissa. Mitä ateriaetu tarkoittaa, kuka siitä oikein hyötyy ja paljonko? Miksi esimerkkiruokailu on tärkeää ja mitä tekemistä sillä on ateriaedun kanssa? Kunta päättää tarjottavan ateriaedun laajuudesta ja on myös sen rahoittaja. Miksi kunnan ei kannata ensimmäisenä leikata juuri ateriaedusta, jos säästötoimia on tehtävä? Tässä blogikirjoituksessa vastataan muun muassa näihin kysymyksiin. Luvassa on hiukan teoriaa, yksinkertaisia laskelmia ja konkreettisia esimerkkejä. Asiaa sivuttiin lyhyesti Ruokakasvatuksen teemapäivässä (katso tallenne täältä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)), mutta yleisöltä tuli pyyntö avata aihetta vielä tarkemmin. Toiveenne on kuultu!
Ateriaetu ja esimerkkiruokailu lyhyesti
Ateriaetu, tai vielä virallisemmin ravintoetu, tarkoittaa sellaista järjestelyä, jossa työnantaja tarjoaa henkilöstölle aterian tavanomaista hintaa edullisemmin tai täysin maksutta. Ateriaksi lasketaan lounas tai päivällinen, eli aamupala, välipala tai kahvitarjoilu ei kuulu ateriaedun piiriin. Laitosruokailulle, johon päiväkodin ja koulun ruokailut lasketaan, on omat verotusarvonsa. Toisin sanoen laitosruokailija saa ateriansa edullisemmin kuin muunlaisessa tilanteessa ateriaetua nauttiva henkilö. Laitosruokailun sisällä ateriaetu on jaettu kahteen luokkaan: valvonta-ateriaan ja valvontatehtäviä sisältämättömään ateriaan. Tässä blogitekstissä keskitytään pääasiallisesti valvonta-ateriaan. Valvonta-ateriasta maksettavaa jää vähemmän kuin valvontatehtäviä sisältämättömästä ateriasta (vaikka sekin on jo tavanomaista, laitosruokailun ulkopuolella tapahtuvaa, ravintoetuateriaa edullisempi).
Vuonna 2023 valvonta-aterian verotusarvo on 4,80 € ja valvontatehtäviä sisältämättömän laitosruokailun verotusarvo on 6,00 €. Verotusarvot tarkistetaan vuosittain. Käytännössä verotusarvo tarkoittaa sitä, että arvo lasketaan edun saajan tuloksi, josta hän maksaa veroprosenttinsa verran veroa. Ruokailun todelliseksi hinnaksi jää siis verotusarvo kerrottuna henkilön veroprosentilla. Verotusarvo ymmärretään usein väärin, ja monet kasvattajat ovat siinä käsityksessä, että he maksavat työpaikalla syömistään aterioista 4,80 €/ateria. Konkreettisia laskuesimerkkejä aterian todellisesta hinnasta on jäljempänä olevassa taulukossa.
Esimerkkiruokailun voi käsittää olevan valvonta-ateriaa hieman laajempi kokonaisuus. Esimerkkiruokailija ei pelkästään valvo ruokailutilannetta ja ylläpidä järjestystä, vaan hän ruokailee esimerkkinä lasten tai oppilaiden kanssa. Esimerkkiruokailun voi nähdä nojautuvan sosiaalisen oppimisen teoriaan, jonka mukaan lapset kopioivat aikuisen käytöstä ja sitä kautta oppivat toimimaan toivotulla (tai toisinaan epätoivotulla, riippuen aikuisen esimerkistä) tavalla. Esimerkkiruokailija toimii esimerkkinä ruokailun kaikissa vaiheissa: ruuan ottamisessa, syömisessä, ruokapöytäkeskustelussa ja muissa pöytätavoissa sekä ruokailusta poistumisessa.
Mihin ateriaetua ja esimerkkiruokailua tarvitaan?
Esimerkkiruokailu on opettajien ja muun kasvatushenkilöstön tärkeä työtehtävä. Varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksessa sanotaan, että aikuisen esimerkkiruokailu ja myönteinen ruokapuhe kannustavat lasta maistamaan ja sitä kautta laajentamaan ruokavaliota. Erityisesti uusiin makuihin totuteltaessa aikuisen esimerkki luo turvaa. Kouluruokailusuosituksessa puolestaan todetaan, että opetuksen järjestäjällä on velvollisuus huolehtia opettajien osallistumisesta kouluruokailun ohjaukseen ja valvontaan. Oppilaiden kanssa ruokaillessa opettaja ei ole vain ”järjestyksenvalvojan” roolissa, vaan ruokailutilanne on luontainen osa koulun kokonaisvaltaista ruokakasvatustyötä.
Ateriaedun tarkoituksena on mahdollistaa esimerkkiruokailun toteutuminen. Kokonaisvaltaista ruokakasvatusta varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen -hankkeessa kerätystä kyselyaineistosta käy ilmi, että niistä henkilöistä, jotka eivät syö päiväkodin tai koulun lounasta, päiväkodissa työskentelevistä joka kymmenes ja koulussa työskentelevistä lähes puolet perustelevat syömättömyyttään ateriaedun puuttumisella. Päiväkodeissa ateriaetu on laajemmin käytössä, mutta koulussa usein esimerkiksi koulunkäynnin ohjaajat jäävät ateriaedun ulkopuolelle, mikä osaltaan vähentää esimerkkiruokailijoiden määrää.
Toki kasvatuksellisen ulottuvuuden lisäksi ateriaetu on työsuhde-etu henkilöstölle. Työnantaja mahdollistaa heille monipuolisen ja terveellisen lounaan erittäin edulliseen hintaan. Kyseessä on taloudellinen tuki, mutta myös työhyvinvointia lisäävä kannustin. Ravitseva ruoka ja säännöllinen ateriarytmi auttaa jaksamaan työssä ja pysymään terveenä.
Mitä ateria maksaa kasvattajalle?
Opettajia ja muuta kasvatushenkilöstöä luonnollisesti kiinnostaa, paljonko maksettavaa heille lopulta jää ateriaedulla nautitusta lounaasta. Koska kyseessä on verotuksellinen etu, työntekijän palkka vaikuttaa lounaan hintaan. Mitä pienempi palkka, sitä halvempi lounas. Vastaavasti palkan ja sitä myötä veroprosentin nousu hieman nostaa lounaan hintaa. Palkkatasosta riippumatta hinta pysyy hyvin edullisena verrattuna muihin lounastamisen vaihtoehtoihin. Alla olevassa taulukossa on kuvattu valvonta-aterian hinta erilaisilla palkkatasoilla.
Mitä vastaavalla rahalla saa ostettua kaupasta evääksi? Olli Osa-aikainen (palkka 1 750 €/kk), Virve Varhaiskasvattaja (palkka 2 500 €/kk) ja Juuli Johtaja (palkka 3 500 €/kk) kävivät eväsostoksilla marketissa. Ollin ostoskoriin päätyi riisipiirakoita, Virvellä riitti rahat lisäksi banaaniin, mutta vain Juulin budjetilla sai hankituksi valmisaterian – tosin ilman mitään lisäkkeitä. Sen sijaan Eeli Esimerkkiruokailija nautti lasten kanssa täysipainoisen aterian.
Miksi kunnan ei kannata säästää ateriaedusta?
Kunnat joutuvat tiukoissa taloustilanteissa etsimään säästökohteita, jotta kunnan talous pysyisi tasapainossa. Ennen leikkurin viuhumista on hyvä hetkeksi pysähtyä pohtimaan, millaisia kunkin säästötoimenpiteen pitkäaikaisvaikutukset voivat olla. Kunnan on helppo laskea, paljonko ateriaetu heille kustantaa, mutta vaihtoehtoiskustannusten laskeminen sen sijaan on haastavaa. Jos esimerkkiruokailun voimalla saamme lapset syömään monipuolisemmin (erityisesti kasviksia! (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)), voimme olettaa heidän olevan aikuisuudessakin monipuolisia ruokailijoita. Lapsuudessa opitut tavat kantavat usein aikuisuuteen. Pitkällä aikavälillä terveemmät aikuiset ovat suuri taloudellinen satsaus – muista hyödyistä puhumattakaan, sillä kaikkea ei voi mitata rahassa.
Ateriaedun karsiminen näkyy lyhyellä aikavälillä päiväkoti- ja kouluruokailuun osallistuvien aikuisten määrässä. Eräässä kunnassa ateriaedun supistamisen jälkeen opettajainhuoneeseen jouduttiin ostamaan uusia mikroja, jotka eivät nekään täysin ilmaisia ole. Opettajat lämmittivät kouluruokailuun osallistumisen sijaan omia eväitä. Todennäköisesti myös opettajien aterioiden ravitsemuslaatu heikkeni, sillä koululounas voittaa ravitsevuudellaan ja monipuolisuudellaan mikroaterian tai muut tyypilliset eväät.
Kirjoittaja: TtM, projektitutkija Taru Lindholm Itä-Suomen yliopistosta
Lähteet
DAGIS. Tutkimushanke lasten maailmassa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). (luettu 3.3.2023)
Itä-Suomen yliopisto, Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry ja Suomen Sydänliitto ry. Kokonaisvaltaista ruokakasvatusta varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen -hanke. Ruokakasvatuksen estävät ja edistävät tekijät -kysely. 2021–2023.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Syödään ja opitaan yhdessä – kouluruokailusuositus. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) 2017.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Terveyttä ja iloa ruoasta – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) 2018.
Verohallinto. Luontoisedut verotuksessa. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (luettu 21.2.2023).
Verohallinto. Verohallinnon päätös vuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (luettu 21.2.2023).
Veronmaksajain keskusliitto ry. Palkansaajan veroprosentit 2023. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (luettu 21.2.2023).